Traumakuntoutus

Kuntoutuksessa asiakas saa keinoja traumaoireiden hallintaan ja oireet helpottuvat.  Kuntoutustiimi tekee verkostotyötä asiakasta tukevien verkostojen kanssa. Tarjoamme yksilö- ja ryhmäkuntoutusta.

Traumakuntoutus, KITU (Kidutettujen kuntoutuspalvelu) on tarkoitettu oleskeluluvan saaneille  pakolaistaustaisille maahanmuuttajille. Tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan toimintakykyä, edistää kotoutumista ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Palvelukokonaisuutemme koostuu asiakaskohtaisesti 1–3 vaiheesta: alkukartoituksesta, kuntoutukseen suuntaavasta jaksosta ja kuntoutusjaksosta. Vaiheessa 2 ja 3 olevat asiakkaat voivat hyödyntää palvelussa oloajan veloituksetonta voimavaroja vahvistavaa ryhmätoimintaa, joka koostuu muun muassa seuraavista teemoista: liikunta, kädentaidot, tapahtumapäivät / retket ja tutustumiskäynnit.

Vaihe 1: Alkukartoitus sisältää palvelun soveltuvuuden arvioinnin ja kuntoutukseen suuntaavan jakson karkean suunnittelun asiakkaan voimavarat huomioiden.

Vaihe 2: Kuntoutukseen suuntaavalla intensiivisellä jaksolla asiakas saa perustietoa traumatisoitumisesta ja vakautumisen keinoista. Asiakkaan kokonaistilanne hahmottuu ja hän löytää keinoja selviytyä arjessa. Jakson tavoitteena on kartoittaa myös asiakkaan valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumiskykyä kuntoutuksen jatkolle. Asiakas ohjautuu tarvittaessa hänelle soveltuvaan kuntoutukseen.

Vaihe 3: Kuntoutusjakso suunnitellaan asiakaskohtaisesti ja sisällöt voivat koostua tukea antavista keskusteluista, psykoterapiasta, fysioterapiasta ja psykiatrian erikoislääkärikäynneistä.

Kuntoutukseen hakeminen

Kuntoutukseen voi hakea lääkärin allekirjoittamalla lähetteellä ja kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella.

Lähetekriteerit asiakasohjaukseen:

• 16 vuotta täyttäneet, oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat, joilla on kidutustausta ja traumaoireilua.
• Asiakkaalla ei ole akuutin psykiatrisen hoidon tarvetta kuten aktiivinen itsetuhoisuus tai psykoosioireilu.
• Asiakas on motivoitunut ja kykenevä kuntoutustyöskentelyyn.

Tarjoamme myös koulutus- ja konsultointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään kidutuksen uhreja.

Kidutustrauman ja trauman tunnistamisen tueksi

Oirekuva voi ilmetä somaattisina oireina kuten erilaisia kipukokemuksina, univaikeuksina tai painajaisina, mieliala- ja ahdistuneisuusoireina, muistin- ja keskittymisen vaikeuksina, traumamuistojen uudelleen elämisen kokemuksina, ärtyneisyytenä, ylivireytenä, säpsähtelyherkkyytenä ja tunteiden rajoittuneisuutena.

Varaa riittävästi aikaa vastaanotolle ja oman kielen tulkki.

”Esim. Traumakuntoutuksen vastaanottoajoille on varattu 60-90min, oman kielen tulkki.”

Asiakkaan sensitiivisen haastattelun perusteella kidutustrauman ja trauman tunnistaminen. On hyvä muistaa, että eri kulttuureissa jäsennetään eri tavalla mielenterveyden käsitteitä, eikä välttämättä kaikille sanoille ole vastinetta. Asiat voidaan kokea häpeällisenä, pelottavina kertoa, tai vältetään ettei muut joudu vaaraan.

Asiakas ei välttämättä suoraan puhu tai kerro, joten ammattilaisen on tärkeä kysyä vaikeista elämäntapahtumista. Kaikkea ei ole syytä ”repiä” heti auki, vaan säilytä asenne kohdata asiakas apua tarvitsevana ihmisenä.