ODL
Siirry ajankohtaisiin

Ruokasuhteesta kehosuhteeseen

Mitä syötäisiin tänään? Maistuiko ruoka? Söitkö tarpeeksi? Ruoka ja syöminen vilahtelevat jokapäiväisissä puheissamme. Eikä ihme, koska syöminen on välttämätöntä ja se rytmittää päiväämme. Puhuttaessa ruoasta, useimmiten huomio kääntyy siihen, mitä syödään, ja ehkä, milloin syödään. Ruokasuhteesta puhuttaessa keskiössä on enemmänkin se, miten suhtaudumme ruokaan ja syömiseen ja mitä ruoka ja syöminen meille merkitsevät.

Ruokasuhde kääntää katseemme siihen, millaisia ajatuksia, tunteita ja tapoja meillä liittyy syömiseen ja ruokailutottumuksiin. Ruokasuhdetta tarkastellessa haluamme ymmärtää paremmin sitä, mitkä asiat vaikuttavat syömiseemme. Isossa roolissa ovat erilaiset ympärillämme olevat tekijät, joista kaikkia emme tiedosta, ja vaikka tiedostammekin, ne silti heijastuvat käyttäytymiseemme. Esimerkiksi vanhemmilta saatu malli sekä kavereiden suhtautuminen ruokaan ja syömiseen vaikuttavat siihen, millaiseksi meidän ruokasuhteemme kehittyy ja miten se muotoutuu ajan saatossa. Keskeisesti siihen vaikuttaa myös erilaiset mediat ja markkinointi, mutta yhtä lailla ilman syvällisempää tiedostamista lausutut kommentit, kuten ”tämän on pakko olla tosi epäterveellistä, kun maistuu niin hyvältä”.

Ruoka- ja kehosuhde kulkevat käsi kädessä

Tasapainoiseen ruokasuhteeseen kuuluu erilaisia syömisen taitoja: kyky kuunnella kehon nälkä- ja kylläisyysviestejä, kyky suhtautua syömiseen myönteisesti ja joustavasti, kyky syödä rohkeasti ja monipuolisesti erilaisia ruokia sekä kyky huolehtia säännöllisestä syömisestä. Esimerkiksi kyky syödä rohkeasti ja monipuolisesti erilaisia ruokia ei rajaa ruokia terveellisiin ja epäterveellisiin ruokiin, vaan kaikenlaisten ruokien syöminen ja niiden arvottamatta jättäminen ovat osa tasapainoista ruokasuhdetta.

Ruokasuhteen rinnalla kulkee vahvasti kehosuhde. Ehkä yksinkertaisesti siksi, että syömisemme vaikuttaa kehoomme ihan solutasolla, mutta heijastuu myös vaikkapa vireystilaamme ja siihen, miten suoriudumme päivittäisistä toimistamme. Jos suhteemme ruokaan ja syömiseen aiheuttaa tyytymättömyyttä meissä, niin usein se näkyy myös suhteessamme kehoon. Ja toisaalta toisinpäin: jos olemme tyytymättömiä kehoomme, saatamme ratkaisukeskeisesti vaatia itseltämme kurinalaisempaa toimintaa syödessämme.

Kuuntelemmeko kehomme viestejä – mitä kehomme oikeasti tarvitsee?

Kehon erilaiset tuntemukset ja kokemamme tunteet kertovat meille tarpeistamme. Esimerkiksi väsymys on usein merkki riittämättömästä unesta ja levosta, mutta väsymys voi johtua myös liian vähäisestä energiansaannista tai liian pitkästä ateriavälistä. Tarvitaan kykyä erottaa ja tunnistaa kehon viestejä. Yleensä niitä opitaan luontaisesti, mutta syystä tai toisesta sisäinen säätelyjärjestelmämme voi mennä sekaisin ja voi olla tarpeen harjoitella viestien uudelleen tunnistamista.

Tasapainoista kehosuhdettamme saattavat häiritä erilaiset ajatukset ja käsitykset siitä, miltä kehon tulisi näyttää. Urheilijalle tavoiteltavan vartalon muoto voi olla hyvinkin kapeaksi määritelty, vaikka suorituskyky ja toiminnallisuus eivät ole siitä riippuvaisia. Suomalaisessa huippu-urheilussa painoon ja kehoon liittyvän puheen haitalliset vaikutukset on tunnistettu ja julkaistu 10 periaatetta urheilun vastuulliseen painopuheeseen. Periaatteissa huomioidaan painoon, kehoon ja ruokaan liittyvän puheen sävy, joka on meidän kaikkien vastuulla myönteisen ja turvallisen ilmapiirin luomiseksi. Terveellistä keho- ja ruokasuhdetta edistämällä tuemme nuorten urheilijoiden hyvinvointia ja urheilijana kehittymistä.

Kehon arvostaminen hankkeen toiminnan keskiössä

Kehittämishankkeessamme Nuoren urheilijan terveellinen keho- ja ruokasuhde olemme ryhmäohjauksissa kokeilleet erilaisia toiminnallisia harjoitteita ja pohdintatehtäviä, joiden tavoitteena on lisätä myönteistä ja arvostavaa suhtautumista omaan kehoon ja syömiseen. Tavoitteenamme on kehittää urheiluseurassa urheilevien nuorten keho- ja ruokasuhteen tukemiseen ryhmäohjausmalli, joka rohkaisee kuuntelemaan oman kehon viestejä sekä vahvistaa oman kehon toiminnallisuuden ja sen vahvuuksien arvostamista. Kevään ja kesän aikana hanke toteuttaa kaksi ryhmäohjausta sekä valtakunnalliset koulutukset ryhmäohjausmallin käyttöönotosta nuorten urheilijoiden parissa toimiville ammattilaisille. Hankettamme rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr.

Lue lisää Nuoren urheilijan terveellinen keho- ja ruokasuhde -hankkeesta nettisivuiltamme.

Lue lisää urheilun vastuullisesta painopuheesta.