Suvaitsevaisuus sekä erilaisuuden ja yksilöllisyyden hyväksyminen ovat avainasemassa häpeän vähentämisessä ja mielenterveyden tukemisessa. Tämä korostuu erityisesti 16. marraskuuta vietettävänä kansainvälisenä suvaitsevaisuuden päivänä, jolloin huomio kiinnittyy yhteisöjen ja yksilöiden kykyyn hyväksyä ja ymmärtää toistensa erilaisuutta. Suvaitsevaisuus luo tilan, jossa mielenterveyden haasteista kärsivät voivat avoimesti puhua vaikeuksistaan ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta.
Yksilöllisyyden ymmärtäminen yhteisössä
Suvaitsevaisuus merkitsee kykyä hyväksyä ja ymmärtää toisten kokemuksia ilman tuomitsemista. Kun kohtaamme ihmisiä, joilla on mielenterveyden haasteita, on tärkeää osoittaa empatiaa ja kunnioitusta. Tämä voi auttaa häpeän vähentämisessä, joka usein estää ihmisiä hakemasta apua. Kun ympäristö on ymmärtäväinen ja tukee ihmistä haasteiden keskellä, he uskaltavat puhua ongelmistaan avoimemmin ja nopeammin. Yhteisöllisyys voi siis olla tärkeä osa toipumista. Kun tunnemme, että ympäristömme tukee ja ymmärtää meitä, on helpompi käsitellä omia haasteita.
Reunalta-hankkeessa on tehty kokemusasiantuntijahaastatteluja. Haastatellut ovat kertoneet, että heille on syntynyt tunne, etteivät he ole samanlaisia kuin muut ihmiset omissa yhteisöissään ja tämä erilaisuuden kokemus on lisännyt häpeää. Häpeä on usein estänyt heitä hakemasta apua ja saanut heidät tuntemaan, etteivät he tule kuulluiksi tai ymmärretyiksi. Nämä kokemukset ovat tehneet mielenterveyden haasteista entistä vaikeampia käsitellä ja osaltaan pitkittäneet avun saamista.
”Usein tuntui, etten kuulu joukkoon ollenkaan. Häpeä piti hiljaisena, enkä uskaltanut hakea apua. Vasta sitten, kun löysin paikan, missä mut hyväksyttiin just sellaisena kuin oon, aloin uskaltaa puhua.”
Häpeä estää avun hakemisen
Monet mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset kokevat voimakasta häpeää. Häpeä syntyy usein siitä, että yksilö kokee olevansa heikko tai epäonnistunut, joka estää avun hakemisen. Tämä voi johtaa siihen, että ongelmat syvenevät ja kehittyvät vakavammiksi, koska yksilö ei uskalla puhua tunteistaan tai kääntyä ammattilaisten puoleen. Häpeä voi myös aiheuttaa eristäytymistä, joka pahentaa yksilön tilannetta entisestään. On tärkeää ymmärtää, että mielenterveyden haasteet ovat osa ihmisen elämänkaarta eivätkä ne määritä henkilön arvoa tai voimavaroja.
Keskustelun voima
Avoin ja rehellinen keskustelu mielenterveydestä on yksi tehokkaimmista tavoista murtaa häpeää. Kun mielenterveyden haasteista puhutaan samalla tavalla kuin fyysisistä sairauksista, ihmiset alkavat nähdä ne osana normaalia elämää. Tämä vähentää stigmaa ja kannustaa ihmisiä hakemaan apua ajoissa.
Reunalta-hankkeen yksilöohjauksessa häpeän käsitteleminen on keskeinen elementti. Asiakkaan omatoimijuuden tukemisen lisäksi varmistamme, että luomme avoimen ja turvallisen ilmapiirin ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta. Hyväksymme jokaisen asiakkaan lähtökohdat ja tarpeet. Tämä vahvistaa asiakkaan itsetuntoa ja voimaantumista, kun hän kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi – tämä hyväksyntä rohkaisee asiakasta ottamaan aktiivisen roolin oman hyvinvointinsa edistämisessä.
Yhdessä kohti häpeän poistamista
Myös tuleva Mielenterveysviikko tarjoaa meille mahdollisuuden tarkastella, kuinka voimme parantaa mielenterveyden tukemista yhteisöissämme. Yhteisön suvaitsevaisuus, hyväksyntä ja empatia voivat vähentää häpeää ja avata tien parempaan mielenterveyteen. Jokainen voi omilla teoillaan ja sanoillaan vaikuttaa ympäristöönsä. Kuuntelemalla, olemalla läsnä ja puhumalla avoimesti voimme kaikki auttaa luomaan yhteisöä, jossa mielenterveyden haasteista puhuminen on luonnollista ja häpeätöntä.
Kolmivuotisen Reunalta – toimintakyvyn vahvistaminen ja aktiivisen toimijuuden mahdollistaminen -hankkeen päätoteuttajana toimii ODL ja osatoteuttajana DIAK. Toiminta-aika on 1.8.2024–30.4.2027. Hanke saa osarahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) ja Pohteelta. Yhteistyökumppaneina ovat Pohde, Oulun kaupungin nuoriso- ja hyvinvointipalvelut sekä Rikosseuraamuslaitos.