ODL
Siirry ajankohtaisiin

Merkityksellisen arjen aakkoset

Jokapäiväisiin toimintoihin osallistuminen on kaikille ihmisille tärkeää ja myös keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä. Työikäisen väestön normaali kiireinen arki on tarkoittanut monelle arjessa tasapainoilua oman hyvinvoinnin kanssa. Korona-aika ei ole tätä yhtälöä välttämättä helpottanut. Työikäisillä etätyö on lisääntynyt ja samaan aikaan sosiaaliset kontaktit ovat arjessa vähentyneet. Haasteita riittää, vaan mistä apuja?

Toimintaterapiassa ihmisen tahto, tottumukset ja ympäristö nähdään merkittävinä osa-alueina vaikuttamassa arjen toimintoihin osallistumiseen ja niistä suoriutumiseen. Tahdon osa-alue pitää sisällään ihmisen arvot ja mielenkiinnonkohteet sekä tunteen omista vaikutusmahdollisuuksista arjessaan ja elämässään. Hyvinvointi lisääntyy arjen toimintojen kautta silloin, kun toiminta on ihmiselle merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista. Toimintojen merkityksellisyys kumpuaa kunkin omasta arvomaailmasta. Ei ole siis ihan sama, minkä toimintojen parissa arkemme vietämme. Joillekin lisääntynyt etätyön mahdollisuus on voinut tuoda myös positiivisen muutoksen – mahdollisuus vaikuttaa aiempaa enemmän oman arjen rakentumiseen työn ympärille.

Tottumuksen osa-alue käsittää meidän kunkin omat tavat ja rutiinit, jotka rytmittävät arkeamme. Rutiinit ja tavat vapauttavat energiaa muuhun vähentämällä päivän aikana tehtävien päätösten määrää. Terveellisiä elämäntapoja, kuten syömiskäyttäytymistä ja liikuntaa, mietittäessä on olennaista keskittyä suureen kuvaan yksittäisten harha-askelten sijaan. Oletko miettinyt, minkälaisia rutiineja sinulla näihin liittyy? Rutiineissa pienet ja konkreettiset muutokset ovat usein kestävin pohja elintapojen muutokseen. Ja muutos ei tapahdu yhdessä yössä, rutiinien vakiintuminen vie usein useamman kuukauden, jopa puoli vuottakin.

Ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, miten teemme arjessa hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Fyysisen ympäristön lisäksi siihen vaikuttaa myös sosiaalinen ympäristö, kuten lähipiirin tuki ja asenteet. Oletko miettinyt, miten sijoittelet esim. ruokatarvikkeita keittiössä, ovatko hedelmät piilossa vai näkyvillä? Saatko kannustusta ja tukea läheisiltä ja muistatko vastaavasti antaa sitä takaisin? Ovatko liikuntaan liittyvät välineet helposti saatavilla ja valmiiksi huollettuja käyttöä varten?

Hyvinvoinnin kannalta olennainen ulottuvuus on myös toiminnallinen tasapaino. Se kuvastaa yksilöllistä kokemusta jokapäiväisten toimintojen (palkkatyö, kotityöt, vapaa-ajan toiminta, palautuminen ja uni) oikeasta määrästä ja sopivasta vaihtelusta. Epätasapaino jokapäiväisten toimintojen välillä on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä stressiin ja siihen liittyviin sairauksiin. Korona-aikana etätyön lisäännyttyä on entistä tärkeämpää ja samalla myös haasteellisempaa erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Tätä voi edistää järjestämällä kotiin selkeä työpiste, jonne työt voi jättää työpäivän päätteeksi. Myös kotona on tärkeää panostaa työpisteen ympäristöön ja ergonomiaan, jotta työnteko on rauhallista eikä muodostu liian kuormittavaksi.

Levon ja palautumisen kannalta on tärkeää tunnistaa, mikä itse kutakin palauttaa työnteosta parhaiten. Toisilla se voi olla yksin vietetty aika hyvin sosiaalisen työn vastapainona – toisilla taas runsaampi sosiaalinen kanssakäyminen yksin puurtamisen jälkeen. Eikä lepo tarkoita vain nukkumista ja päiväunia – se on myös itselle merkityksellisten asioiden ja toiminnan parissa vietettyä aikaa. Oman vuosittaisen vaikutuksensa tuo vuodenajanvaihteluiden mukanaan tuoma pimeän ja valoisan ajan vaihtelut. Meneillään oleva kaamosaika vaikuttaa osalla meistä vireystilaan, tunnemme itsemme väsyneemmäksi eikä energiaa riitäkään kaikkeen kuten kesän valoisaan aikaan. Tällöin kannattaa kuunnella omaa kehoa eikä pakottaa itseä mihinkään. On täysin ok olla tekemättä mitään ja antaa enemmän aikaa puhtaalle levolle.

 

ODL Liikuntaklinikalla työskentelevät Anna-Maiju Leinonen ja Milan Kolarovic ovat molemmat koulutukseltaan toimintaterapeutteja.

Anna-Maiju Leinonen
Projektipäällikkö, tutkija, SEPAS-hanke
ODL Liikuntaklinikka

Milan Kolarovic
Projektityöntekijä, Nainen 45+ -hanke
ODL Liikuntaklinikka