Työhyvinvoinnin ja osaamisen tarpeisiin opetus- ja sote-alalla vastataan kolmen uuden tutkimus- ja kehittämishankkeen kautta.
TESSI – työhyvinvoinnin edistäminen sijaishuollossa
Lastensuojelutyö on haastavaa ja raskasta sekä psyykkisesti että fyysisesti. Alan veto- ja pitovoima on heikkoa, ja selvitysten mukaan työntekijöillä on kasvanut tarve elintapojen tuelle. Työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen tulisikin panostaa entistä vahvemmin ja monipuolisemmin, jotta he pysyvät alalla.
Lastensuojelualan työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen ei ole aiemmin kehitetty ja julkaistu systemaattista toimintamallia, joka huomiosi alan erityispiirteet, kuten työn iltapainotteisuuden ja työskentelyn lasten ja nuorten kanssa kodinomaisissa olosuhteissa.
TESSI-hankkeessa kehitetään alalle räätälöity hyvinvoinnin toimintamalli ja toteutetaan sitä 20 pohjoispohjanmaalaisessa sijaishuollon toimintayksikössä. Kehittämiskohteisiin kuuluu myös erityisesti vertaistukeen pohjautuva systemaattinen vertaisvalmennuksen malli, jonka avulla yksiköiden työntekijät voivat toimia työyhteisöjensä hyvinvointiasioiden esille nostajina ja edistäjinä.
TESSI-toiminnan myötä sijaishuollon työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi paranee ja työnimu lisääntyy. Hankkeessa kehitettyä toimintamallia ja vertaisvalmentajuuteen perustuvaa ohjausmallia on tulevaisuudessa mahdollisuus hyödyntää myös laajemmin sosiaali- ja terveysalan toimipaikoissa.
Hanketta toteuttavat Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
JOPE keskittyy opetushenkilöstön hyvinvointiin
Opetushenkilöstön työnkuormitus on lisääntynyt, ja opettajat kokevat tutkimusten mukaan stressiä ja väsymystä jopa enemmän kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin. Kognitiivista kuormittavuutta lisäävät ja palautumista estävät tietotulva ja jatkuvat työn keskeytykset, joita kasvatus- ja koulutusalalla on muita aloja enemmän. Opettajia kuormittaa myös koronapandemian ja etäopetuksen heikentämä vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa.
Työkyvyn perustana on ihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Samalla kun opettajien työ on muuttunut psyykkisesti ja sosiaalisesti aiempaa kuormittavammaksi, työ on fyysisesti entistä alikuormittavampaa päätetyöskentelyn lisääntyessä ja istumisen määrän kasvaessa. Koettu työkyky alkaa usein laskea jo 45 vuoden iässä. Vanhempia työntekijöitä kuormittavat työssä eri tekijät kuin nuorempia.
ODL Liikuntaklinikan JOPE – Jaksava, osaava ja pystyvä ope -hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun kaupungin perusopetuksen ja lukioiden yli 50-vuotiaat työntekijät ja esihenkilöt. Tavoitteena on edistää kaupungin perusopetuksen ja lukion henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. Työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen kohdistuu koko yhteisöön ilman ikärajaa.
JOPE kehittää menetelmiä ja kohderyhmän osaamista työn kuormittavuuden vähentämiseksi, terveellisten elintapojen ja mielen sekä työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Mielekäs työ ja vapaa-aika, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi edistävät työkykyä ja työurien jatkumista sekä elämänlaatua myös eläköitymisen jälkeen.
KOHDE tukee kuntien ammattilaisten osaamista lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (hyte) liittyvä työ on muutoksessa. Uudistusten keskellä kunnille jää lakisääteinen velvoite edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Kuntien ammattilaisilla ei kuitenkaan välttämättä ole riittävästi osaamista ja resursseja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
KOHDE-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien ammattilaisten sekä seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiden osaamista lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa hyte-toimijoiden välistä yhteistyötä kuntien sisällä, kuntien välillä ja suhteessa hyvinvointialueeseen.
Tulevan kahden vuoden aikana KOHDE-hankkeessa tehdään hyte-työn nykytilan kartoitus, jonka perusteella paneudutaan ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen vahvistamiseen koulutusten avulla. Lisäksi hankkeessa edistetään hyte-yhteistyötä kunnissa ja kuntien välillä sekä suhteessa hyvinvointialueeseen.
Hankkeen tuloksena ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen vahvistuu, eri toimijoiden roolit selkeytyvät, ja paikallinen sekä alueellinen hyte-yhteistyö on suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Välillisesti nämä muutokset näkyvät lapsiperheiden hyvinvoinnin paranemisena. Pitkällä aikavälillä kuntien hyte-työn kehittyminen näkyy myös vähäisempänä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeena.
Tuloksena ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisosaaminen vahvistuu, eri toimijoiden roolit selkeytyvät, ja paikallinen yhteistyö on suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Kuntien välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen sekä hyvien toimintakäytäntöjen ristiin pilotointi mahdollistuu. Toimintojen lyhyen aikavälin vaikutuksena kuntien ammattilaisten ja seurakuntien sekä järjestöjen työntekijöiden lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisosaaminen vahvistuu.
Kun kuntien ammattilaisilla on resursseja ohjata hyte-osaamista, perheiden valmiudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen paranevat, jolloin tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin vähenee.
ODL Liikuntaklinikan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeista voit lukea lisää täältä.