Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara, joka rikastuttaa kaikkia osapuolia – niin vapaaehtoista ja vapaaehtoisen tarjoaman avun saajaa kuin työyhteisöämme ja koko organisaatiota.
Kokemuksia vapaaehtoistoiminnasta
Vapaaehtoistoiminta määritetään perinteisesti vapaaseen tahtoon perustuvaksi avoimeksi toiminnaksi, jota tehdään palkatta, ja jonka tavoitteena on edistää yhteistä hyvää. Vapaaehtoisena toimiminen voidaan nähdä myös osallistumisen ja vaikuttamisen keinona.
ODL:n vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoisten sanoin: ”Hyödyllistä sekä itselle että palvelun kohteille. Lisää taas ymmärrystä, mitä ympärillä tapahtuu!”
Lisäksi toiminta nähdään nyky-yhteiskunnassa jopa välttämättömäksi: ”Auttamisen kohteet tarvitsevat näitä toimintoja kipeästi, koska yhteiskunnan verovaroilla annettavat vastaavat toimet ovat aivan liian vähäisiä”
Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen näyttäytyy monin tavoin merkityksellisenä: ”Minulle vapaaehtoistyö tarkoittaa muiden ihmisten auttamista oppimaan uusia taitoja ja saamaan moraalista tyydytystä tehdystä työstä. Tärkeä tapa saada tehdä hyvää. Nähdä kuinka tavallaan pienillä teoilla on iso vaikutus”.
Näkökulmia vapaaehtoistoiminnan mittaamiseen
Mikä sitten on vapaaehtoistoiminnan arvo, voiko sitä mitata? Koska vapaaehtoistoimintaa ei toteuteta rahan ansaitsemiseksi tai taloudellista voittoa tavoitellen, keskustelu sen arvosta ja moniulotteisista vaikutuksista jää helposti yksipuoleiseksi. Vapaaehtoistoimintaa kuvataan ja mitataan usein toteutuneina tunteina. Esimerkiksi toukokuussa 2023 ODL:lla oli ilo ja onni toimia 333 vapaaehtoisen tukena. Toukokuun aikana vapaaehtoiset toimivat erilaisissa tehtävissä lasten, nuorten, ikäihmisten ja maahanmuuttajien sekä hävikkiruoan parissa 505 tunnin ajan. Vapaaehtoisten toteuttamien tehtävien arvoa voidaan kartoittaa muuttamalla toteutuneita tunteja palkaksi, esimerkiksi Suomessa vapaaehtoisten toteuttamien tuntien arvon on laskettu olevan lähes 3,2 miljardia euroa eli n. 1,3% BKT:sta. Toisissa laskelmissa toteutunutta resurssia tarkastellaan myös ns. säästyneinä palkkakuluina. Nämä laskelmat avaavat vain yhden, ja valitettavan kapean, näkymän vapaaehtoistoimintaan.
Tarkastelukulmaa on laajennettu lisäämällä laskelmiin vapaaehtoistoiminnan myötä toteutuvat yhteiskunnalliset hyvinvointivaikutukset. Vapaaehtoistoiminnan yleisen hyvinvointivaikutuksen on arvioitu Suomessa olevan jopa 6,6% BKT:sta eli moninkertainen verrattuna pelkkään tuntilaskelmaan. Arvioon voidaan lisätä myös esimerkiksi laskelmia vapaaehtoisten ja välillisten kohderyhmien, kuten yhteistyökumppaneiden ja omaisten kokemista hyvinvoinnin, osaamisen ja toimintakyvyn muutoksista tai jopa vertailla vapaaehtoistoiminnan toteutukseen kohdennettua taloudellista panostusta siitä saatuun hyötyyn. Vaikka arviointia ja tarkastelunäkökulmia laajennettaisiin kuinka, vapaaehtoistoimintojen ainutlaatuisuus sekä yksittäisten tekojen vaikutukset ovat vaarassa jäädä näkymättömiin.
Vapaaehtoistoiminnan arvo on ainutlaatuinen
Pääsin kesäkuussa esittelemään ja tarkastelemaan ODL:n vapaaehtoistoiminnan muotoja sekä vapaaehtoisten toteuttamia tehtäviä vierailevana luennoitsijana Bressanonessa järjestetyssä kansainvälisessä tutkijakoulussa (ASTRA – Applying Sustainability Transition Research in Social Work tackling Major Societal Challenge of Social Inclusion). Pohtiessamme tutkijakouluun osallistuneiden henkilöiden kanssa vapaaehtoistoiminnan merkitystä eri näkökulmista, yksilölliset ja yhteisölliset hyvinvointivaikutukset koettiin taloudellisia vaikutuksia suuremmiksi ja ainutlaatuisemmiksi, maasta ja alueesta riippumatta. Yhteisenä uhkakuvana nähtiin se, että vapaaehtoistoiminnan avulla pyritään pitkäkestoisesti paikkamaan yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia ja resurssivajeita. Vapaaehtoistoiminnan toivottiin sen sijaan rakentavan siltoja palvelujen välille.
Tarkastellessamme vapaaehtoistoiminnan mittaamisen mahdollisuuksia ja arvoa, puhe kääntyi inhimillisyyden ympärille. Vapaaehtoisten kyvyt, halut ja mahdollisuudet antaa aikaa yhteisen hyvän eteen sekä vastavuoroisesti kokemukset vapaaehtoistoiminnan positiivisista vaikutuksista ovat yksilöllisiä ja arvokkaita sellaisenaan. Yhtäältä, vapaaehtoistoiminnan kestävän toteutuksen todettiin onnistuvan ainoastaan pitämällä huolta siitä, että jokaisella vapaaehtoisella on riittävästi valinnanvapautta ja toimintamahdollisuuksia sekä saatavilla ammattilaisen tukea ja ohjausta vapaaehtoisena toimimiseen.
Meille ODL:lla on sydämen asia pystyä nyt ja jatkossa tukemaan jokaista nykyistä ja tulevaa vapaaehtoista tärkeässä tehtävässään. Saamastamme palautteesta voimme päätellä, että olemme onnistuneet siinä erittäin hyvin kevään aikana. Me puolestamme kiitämme teitä jokaisesta yhteiseen hyvään annetusta ajatuksesta ja teosta – olette 10/10❤️️
Nyt on kaikilla levon ja loman aika, mutta kutsumme jo nyt uudet ja vanhat vapaaehtoisemme yhteisen asian ja hyvän äärelle 11.9. klo 15.30–17 osoitteeseen Isokatu 47.
Lähteet:
Burns, D., Picken, A., Hacker, E., Aked, J., Turner, K., Lewis, S., Lopez Franco, E. (2015). The role of volunteering in sustainable development. IDS.
Hoffrén, J. (2023). Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena.
Klemelä, J. (2019). SROI käytössä—Social Return on Investment -arviointimetodin soveltajan muistiinpanoja. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 27(2), 202–210.
Lahdenperä, S. (2023). Vapaaehtoistoimintaa vahvistamalla kohti ikääntyvän yhteiskunnan mahdollisuuksia. Vapaa! -Fri! –hankkeen toimenpideraportti. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:1
Millora, C. (2020). Volunteering Practices in the Twenty-First Century.
Nicholls, J., Lawlor, E., Neitzert, E., & Goodspeed, T. (2012). A guide to Social Return on Investment.
Lainaukset ovat kevään 2023 aikana toteutetun tyytyväiskyselyn tuloksista.