Sosiaali-, terveydenhuolto- ja liikunta-aloilla puhutaan usein liikunnasta. Liikunta mielletään kuitenkin usein tavoitteelliseksi, suorituskeskeiseksi ja jopa vaativaksi toiminnaksi. Tämä voi helposti luoda kapean käsityksen siitä, mitä fyysinen aktiivisuus todella on ja mitä sen tulisi olla. Moni kokee, ettei ole ”liikunnallinen”, jos ei esimerkiksi ole menestynyt koululiikunnassa tai harrasta urheilua tavoitteellisesti. Mutta mitä jos keskittyisimmekin puhumaan liikunnan sijaan enemmän liikkumisesta?
Miksi liikkuminen on tärkeää?
Liikkuminen on arjessa tapahtuvaa luonnollista aktiivisuutta, joka ei vaadi suunnitelmia tai suurta ponnistelua. Se voi olla niinkin yksinkertaista kuin portaiden valitseminen hissin sijaan tai muutaman minuutin tauko paikallaanolosta venytellen. Näillä pienilläkin teoilla on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme, ja ne voivat olla juuri se, mikä auttaa katkaisemaan haitallisen paikallaanolon. Jokainen pieni liike ei pelkästään edistä fyysistä terveyttä, vaan tukee myös henkistä hyvinvointia – liikkuminen voi olla tapa rentoutua, palautua ja löytää voimavaroja arkeen.
Monet, jotka liikkuvat päivittäin tai esimerkiksi työmatkan yhteydessä, eivät kuitenkaan välttämättä miellä tätä ”liikunnaksi”. Tämä johtuu siitä, että termit, joita käytämme, vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme ja arvioimme omaa aktiivisuuttamme. Jos liikunta nähdään pelkästään kuntosaliharjoituksina tai juoksulenkkeinä, tarkalla tavoitteellisuudella höystettynä, moni saattaa ajatella, että arkiliikkumista ”ei lasketa”. Tämä väärinkäsitys voi estää meitä näkemästä jokapäiväisten liikkeidemme todellista arvoa, vaikka esimerkiksi diabeteksen ennaltaehkäisyssä arkiaktiivisuudella on merkittävä rooli.
Sanat muokkaavat mielikuvia
Se, miten puhumme liikkumisesta, vaikuttaa suoraan siihen, miten ihmiset kokevat oman aktiivisuutensa. Jos termit kuten ”liikunta” ja ”treeni” herättävät muistoja koululiikunnan paineista tai tavoitekeskeisestä harjoittelusta, moni saattaa kokea, ettei liikunta ole osa omaa elämää. Tämä voi tuntua kaukaiselta, vaikka henkilö olisikin aktiivinen monin eri tavoin.
Puhumalla enemmän liikkumisesta voimme madaltaa kynnystä niin sote-ammattilaisilla kuin heidän asiakkaillaan. Liikkuminen on luonnollinen osa päiväämme, ja jokainen pieni askel on arvokas. Tällainen laajempi tapa ajatella liikkumista auttaa näkemään, että kaikki liike on terveyttä edistävää – riippumatta siitä, onko kyseessä kuntosalitreeni, reipas kävely luonnossa vai pieni venyttelyhetki kotona.
Puheeksi ottaminen keventää sote-alan kuormitusta
Liikkumisen puheeksi ottaminen ei tarkoita lisää työkuormaa, vaan on yksinkertainen keino tukemaan asiakaskohtaamisia. Samalla se auttaa pitkällä aikavälillä vähentämään terveyspalveluiden kuormitusta. Puheeksi oton voi tehdä pienissä hetkissä – ei suurena keskustelunaiheena, vaan luontevana osana asiakkaan arkea ja tarpeita. Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä oleva Liikuttava sote -hanke tähtää juuri tähän – sote-ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen terveyttä edistävän liikkumisen tukemisessa ja kannustamisessa. Hanke tarjoaa esimerkiksi koulutuksia ja työkaluja, joiden avulla sote-ammattilaiset voivat tukea asiakkaitaan arjen pienissä, mutta merkityksellisissä valinnoissa. Kun liikkumisen merkitys ymmärretään laajasti ja sen puheeksi ottaminen tulee osaksi asiakastyötä, voidaan edistää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia laajalla rintamalla.
Tutustu Liikuttava sote -hankkeeseen tarkemmin täällä.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun diakonissalaitoksen säätiö ja osatoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.