Vuosittain toteutettavan 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita mittaavan Nuorisobarometrin 2024 mukaan enää 61 % nuorista suhtautuu tulevaisuuteensa optimistisesti tai erittäin optimistisesti, kun kolmikymmenvuotisen mittaushistorian aikana nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on ollut aina vahvaa (noin 80 %). Erittäin optimistisesti tulevaisuuteen suhtautuvien nuorten osuus on heikentynyt kolmannekseen vuodesta 2021 vuoteen 2024.
Mikä tulevaisuususkoa horjuttaa?
Nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavat huolenaiheet ja pelot ovat moninaisia ja usein sidoksissa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Nuoret ovat kasvaneet aikakaudella, jossa monet suuret kysymykset, kuten ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus ja yhteiskunnalliset muutokset ovat jatkuvasti keskustelussa ja esillä.
ODL Nuorten työpajalla viimeaikaiset keskustelut nuorten kanssa ovat keskittyneet kuitenkin yksilöllisempiin haasteisiin. Monella nuorella päällimmäisenä on hätä omasta pärjäämisestä, ja maailmanlaajuiset kysymykset ovat jääneet taka-alalle. Mielenterveyshaasteet, kuten ahdistus ja masennus sekä yksinäisyys heikentävät nuorten hyvinvointia. Myös epävakaa taloudellinen tilanne ja etuuksien leikkaukset, epävarmuus työllistymisestä sekä kilpailu opiskelupaikoista ovat heikentäneet olennaisesti nuorten tulevaisuususkoa.
Yhteiskunnan odotukset ja tehokkuusajattelu lamaannuttavat
Yhteiskunnan odotukset luovat paineita, jotka syventävät nuorten eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden tunteiden kokemuksia. Ne voivat jopa lamaannuttaa nuoren ajatellessa, että elämä ei etenekään tietyn kaavan mukaan, kuten monella muulla samanikäisellä. Tulevaisuuden suunnittelu voi olla vaikeaa, ja positiivista muutosta omien voimavarojen kohentumisessa ei osata nähdä – esimerkiksi alhaisen itsetunnon ja mielenterveysongelmien vuoksi nuori ei välttämättä näe vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan, joiden avulla tulevaisuutta voisi lähteä rakentamaan. Taustalla voi olla myös pelko siitä, että palveluiden päättyessä nuori palaa alkutilanteeseen.
ODL Nuorten työpajatoiminta vahvistaa uskoa ja luottamusta tulevaan
ODL Nuorten työpaja on ammatillisesti ohjattua matalan kynnyksen toimintaa, jossa nuoret kohdataan yksilöllisesti heidän voimavaransa, toiveensa ja tarpeensa huomioiden. Työpajan perustehtävänä on tukea nuorta arjenhallinnassa, sosiaalisessa vahvistumisessa sekä toimintakyvyssä. Työpaja tarjoaa mielekästä ja vaihtelevaa tekemistä, tukea elämäntilanteeseen sekä apua opiskelu- tai urasuunnitelmien laatimiseen. Työpajalla nuoret voivat jakaa kokemuksiaan sekä oppia toisiltaan. Nuoret kokevat tärkeänä, että heillä on paikka, johon mennä päivisin ja tulla siellä hyväksytyksi omana itsenään. Yhteisön tuki lisää uskoa tulevaan.
Tavoitteiden asettaminen tärkeää
Työpajajaksolle asetetaan yhdessä nuoren kanssa tavoitteita, jotka voivat aluksi olla hyvinkin pieniä, esimerkiksi kotoa lähteminen ja pajalle saapuminen. Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa tulevaisuususkon tukemista, sillä se antaa nuorelle selkeän suunnan ja askeleet kohti tulevaisuutta. Nuorten tulevaisuususkon palauttaminen ja vahvistaminen on meidän kaikkien vastuulla ja voimme vaikuttaa siihen puheillamme. Sen sijaan, että lietsoisimme kriisejä, meidän tulisi luoda toivoa, kuten juuri julkaistuissa Valtion Nuorisoneuvoston politiikkasuosituksissa (Nuorisobarometri 2024) todetaan.
Sen sijaan, että lietsoisimme kriisejä, meidän tulisi luoda toivoa, kuten juuri julkaistuissa Valtion Nuorisoneuvoston politiikkasuosituksissa (Nuorisobarometri 2024) todetaan.
ODL Nuorten työpaja on niin sanottu seinätön, matalan kynnyksen pajaympäristö, jossa tehdään erilaisia tehtäviä eri toimintaympäristöissä. Nuorten työpajalla voi kokeilla esimerkiksi kädentaitoihin tai keittiötoimintaan liittyviä tehtäviä sekä vahvistaa hyvinvointiasi, sosiaalisia taitojasi sekä itsetuntemustasi yhteisissä ryhmätoiminnoissa. Toimintaan osallistuva voi olla työtön työnhakija, sairauslomalla, kuntoutustuella tai etsiä muutoin suuntaa elämässäsi.