Kiusaaminen koskettaa yllättävän monia. Hyvin monella on kokemus siitä, että on joko itse tullut kiusatuksi tai että läheistä on kiusattu. Suvi Skarpin väitöskirjatutkimus vuodelta 2023 seurasi yli 10 vuoden ajan kiusaamista kokeneita. Haastattelujen perusteella Skarp havaitsi, että kiusaamisen jättämät jäljet ovat pitkät. Henkilöstä riippuen kiusaaminen oli joko opettavainen kokemus, joka antoi kokemuksen selviytymisestä, toiselle taas tuskaa ja masennusta aiheuttava.
Vuosia kiusaamisen päättymisen jälkeen moni entinen kiusattu kärsii edelleen kiusaamisen aiheuttamista seurauksista. Nämä seuraukset voivat ilmetä sekä psyykkisesti että fyysisesti. Krooninen stressi voi ajan myötä jopa sairastuttaa kehon.
Kiusaamisen psyykkiset jäljet
Kiusaaminen ei ole vain hetkellinen kokemus, vaan se voi muuttaa ihmistä syvällä tasolla. Kun ihminen joutuu jatkuvasti elämään pelossa ja uhan alla, keho ja mieli oppivat sopeutumaan stressitilaan. Monet kiusatut elävät ylivireydessä, jossa keho on jatkuvasti valmiina reagoimaan uhkaan, vaikka uhka olisi mennyt ohi jo vuosia sitten. Tämä jatkuva jännitystila on uuvuttavaa ja voi aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, masennusta ja keskittymisvaikeuksia.
Kiusaaminen voi jättää pysyviä jälkiä itsetuntoon ja minäkuvaan. Monille kiusatuille jää tunne, etteivät he ole riittävän hyviä tai arvokkaita. Tämä epävarmuus voi seurata työelämään, ihmissuhteisiin ja arjen valintoihin. Monet saattavat kärsiä sosiaalisesta vetäytymisestä tai miellyttämisen tarpeesta, joka syntyy jatkuvasta epäonnistumisen pelosta. Pitkällä aikavälillä henkiset arvet voivat vaikuttaa siihen, kuinka ihminen näkee itsensä ja paikkansa maailmassa.
Kroonisen stressin fyysiset vaikutukset
Krooninen stressi on merkittävä terveysriski myös fyysiselle terveydelle. Kun stressi jatkuu pitkään, keho erittää jatkuvasti stressihormoneja. Lyhytaikainen stressihormonien eritys on normaalia ja se auttaa jokaista meistä selviytymään hankalista tilanteista. Pitkäaikainen, jatkuva stressitila ylläpitää stressihormonien tuotantoa. Se voi johtaa moniin terveysongelmiin.
Fyysiset oireet kuten päänsärky, vatsavaivat, lihasjännitys ja unettomuus voivat olla seurausta stressistä. Kroonistunut stressi voi myös altistaa pitkäaikaissairauksille kuten sydän- ja verisuonitaudeille, kroonisille tulehdustiloille ja autoimmuunisairauksille. Kehon jatkuva stressitila on kuin tulipalo, joka kytee jatkuvasti – se kuluttaa elimistöä ja voi aiheuttaa ennen pitkää näkyviä terveysongelmia.
Ethän vähättele toisen kokemusta
Jokaisen kiusaamiskokemus on yksilöllinen. Tilanne, joka toiselle voi näyttää vähäpätöiseltä voi toiselle olla kipeä ja pitkäkestoinen. Ymmärrys kroonisen stressitilan aiheuttamasta psyykkisestä ja fyysisestä kuormittumisesta voi auttaa lisäämään ymmärrystä kiusaamista kokeneita kohtaan. Kiusaamista kokeneet tarvitsevat ymmärrystä ja tukea, sillä he ovat usein jo joutuneet kokemaan vähättelyä ja turvattomuutta. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on tärkeä osa toipumista.
Toivoa tulevaisuudelle
Vaikka kiusaaminen voi jättää syviä haavoja, on tärkeää muistaa, että toipuminen on mahdollista. Kiusaamisen aiheuttamat seuraukset voivat olla raskaita ja pitkäaikaisia, mutta elämässä voi aina löytää uuden suunnan. Kiusaamisen jäljet voivat olla syviä, mutta niitä ei tarvitse kantaa yksin.
Mielenterveysviikkoa vietetään tänä vuonna 17.−24.11.2024. ODL TukiHelmi on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama hanke, jota toteutetaan 1.3.2023–28.2.2026. Hankkeessa toteutetaan jälkihoitoa kiusaamisesta traumatisoituneille 16-35-vuotiaille.