Oleskelu luonnossa vaikuttaa ihmiseen tutkitusti hyvin kokonaisvaltaisella tavalla. Merkittävä positiivinen vaikutus kohdistuu erityisesti mielenhyvinvointiin. Luontoon pääsy voi esimerkiksi ennaltaehkäistä ja hoitaa masennusta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa (Sitra, 2024).
Luonto voi lisätä huomaamattakin fyysistä aktiivisuutta, sekä laskea sykettä ja verenpainetta. Luontoympäristöt mahdollistavat monipuoliset tavat liikkua, virkistyä ja rentoutua (Metsähallitus, 2025). Yksi luonnossa liikkumisen tavoista on luontokuvaus. Tätä blogia vasten on haastateltu kahta luonnossa liikkujaa, jotka nauttivat luontokuvauksesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Pirkko Moisio on Hengitysliiton kokemustoimija ja vertaistoiminnan koordinaattori. Hän toimii myös seksuaaliterapeuttina ja valokuvaajana ja on intohimoinen luonnossa seikkailija ja hiljentyjä, sekä kameran kautta maailman tarkkailija. Sari Ilo on organisaatiopsykologi, joka haltioituu luonnosta ja hengittää mielellään raikasta metsäilmaa.
Luontokuvaus pysäyttää ihmettelemään
Pirkko kiinnostui valokuvaamisesta jo lapsena luonnon yksityiskohtien ihmettelyn ja tarkkailun kautta. Perinteisempi kamera vaihtui järjestelmäkameraan aikuisiällä. Sari puolestaan sai kipinän luontokuvaukseen kännykkäkameralla kuvaamisen ja retkeilyn kautta. Hän kuvasi retkillä tunnelmia ja yksityiskohtia. Sari löysi puolisonsa kanssa luontokuvauksesta uuden puheenaiheen ja yhteisen mielenkiinnon kohteen, sekä uusia yhteisiä elämyksiä.
Sari kertoo pitävänsä luontokuvauksen yllätyksellisyydestä ja haastavuudesta. Vaikkei retkillä aina löytyisikään kuvattavaa, melkein aina löytyy kuitenkin jokin luontoon liittyvä havainto, vaikkei siitä kuvaa saisikaan. Myös Pirkko mainitsee itse kuvaamisen lisäksi muut elämykset luonnossa, jotka kannustavat hankeutumaan luontoon. Hänen mukaansa maailmassa on paljon ihmeellisiä olentoja ja niiden tarkkailu maadoittaa ja pysäyttää hetkeen, sekä tyhjentää pään ajatusten virrasta.
Luonto avaa aistimaailmaa ja pitää kiinni tässä hetkessä
Sarin mukaan luonto on ollut kiinteästi yhteydessä hänen elämänkulkunsa tunnemuistoihin. Niihin sisältyvät tuoksut, valot ja äänet, kuten havupuiden humina tuulessa tai pakkaslumen narske kengän alla, kesätuulen kosketus iholla, huumaava vehreys keväällä. Männynneulasten peittämä metsäpolku ja auringon lämmössä tiivistynyt neulasten ja maan tuoksu. Luonnossa tuntuu, että ilma kulkee helpommin ja aistit herkistyvät. Rauhoittuminen käynnistyy automaattisesti ja mielen kyky jäsentää asioita terästyy. Yhteys luontoon on kehon ja mielen yhteistyön tulosta.
Luontokokemuksen voi saada myös sisätiloissa. Sarin mukaan talvella linturuokinnan seuraaminen keittiön ikkunasta on sekin luontoon hakeutumista. Hän on hämmästynyt siitä, miten paljon luonnossa tapahtuu, kun huomaa katsoa. Samalla oppii tunnistamaan esimerkiksi lintuja ja kasveja.
Pirkko kertoo luonnon olevan levon ja hengähdyksen paikka. Se on myös paikka seikkailuille, elämän ihmettelylle ja ravinnon hankintaan. Luonnossa mieli lepää, ajatukset selkiytyvät ja keho saa liikettä ihan huomaamatta.
Hakeutuminen mielipaikkaan
Meillä jokaisella on mielipaikkamme luonnossa ja niitä voi olla useitakin. Sarin mielipaikkoja ovat vanhat suot, vanhat metsät, jäkäläkangas, paikat veden äärellä, vaihtelevat maisemat, sekä tasaiset maastot, erämaat ja tunturit. Pirkko taas kertoo nauttivansa olostaan vanhassa kuusivoittoisessa sekametsässä, sellaisessa uhkaavasti katoavassa korpimetsässä, jossa on huomattavan runsaasti elämää. Kuusen suojiin on ihana pysähtyä istuskelemaan ja tarkkailemaan metsän elämää. Hän rentoutuu puuhun nojailemalla tai mättäällä maatessa, lintuja kuunnellen, silmät kiinni hengitellen tai välillä vain kuljeskellen ja havainnoiden.
Luonto tarjoaa elämyksiä
Sekä Sari että Pirkko ovat saaneet yllättyä luonnossa kulkiessaan. Molemmille on jäänyt vahvasti mieleen esimerkiksi ketun kohtaaminen. Sari kohtasi ketun kesäyön valossa, hentoisessa usvassa. Ketun pysähdys ja tuijotus jäi erityisesti mieleen. Pirkko huomasi ketun vilahduksen syysauringon laskiessa syrjäisellä metsätiellä. Lopulta kettu tuli jopa haistelemaan ihan lähelle.
Luontoliikunta on parhaimmillaan kaukana suorittamiskeskeisyydestä
Luonnossa voi liikkua monipuolisesti tai ihan vain oleskella. Sari nauttii kalastuksesta, sienestyksestä, marjastuksesta, vetouistelusta kesäiltana tyynellä järvellä, luonnonvesissä uimisesta ja luontokuvaamisesta. Hänen mukaansa kauas ei tarvitse mennä, sillä tutuista paikoista läheltä löytyy hienoja kohteita, kun vain malttaa katsoa. Samalla voi harjoitella läsnäolon taitoja; pysähtyä, katsoa ja vaikka koskettaa esimerkiksi puun kaarnaa ja sen muotoja.
Pirkkoa luontoon vetää kävely ja oleilu luontoympäristössä, lumikenkäily, luontokuvaus, koiran ulkoilutus ja retkeily, sekä ylipäätään hänen sanojaan lainaten ”päämäärätön haahuilu luonnossa”.
Molemmat kertovat myös luonnossa liikkumiseen liittyvistä haaveista. Sarin toivelistalla on kansallispuistoja, kohteita Lapissa ja saaristossa: soita, jokia ja vaaroja. Hän haaveilee vielä myös tunturipöllön näkemisestä. Keväällä Sari on lähdössä Jurmoon kuvausretkelle.
Pirkon haaveena ja toiveena on, että mahdollisimman paljon luonnontilaista metsää säilytettäisiin ja suojeltaisiin, jotta meillä on paikkoja liikkua ja tankata luonnon terveyshyötyjä. Joskus hän on haaveillut patikkareissusta Lappiin, mutta ehkä isoimmat haaveet liittyvät luontokuvaukseen ja kohtaamiseen ilveksen, suden ja/tai ahman kanssa. Pääsääntöisesti Pirkko liikkuu kuitenkin luonnossa ilman odotuksia, käyskennellen ja tarkkaillen ja ihastellen, mitä luonto sillä kertaa tarjoaakaan. Joskus se voi olla hengähdyshetki, joskus sienisaalis ja toisinaan ihmeellisiä kohtaamisia eläinten tai lintujen kanssa.
Pirkon vinkit luonnossa liikkumiseen:
- Jos luonnossa liikkuminen tekee sinulle hyvää, mene sinne mahdollisimman usein.
- Joskus ikkunasta tuijottelullakin voi olla ihmeellinen ja merkittävä vaikutus hyvinvointiisi.
- Opettele pysähtymään luonnon äärelle ja huomaa sen hyvää tekevät vaikutukset.
- Muista luonnon ja eläinten kunnioittaminen ja arvostaminen. Älä mene esimerkiksi liian lähelle kohdetta tai muutoin häiritse niitä. Pesintäajat kannattaa ottaa selville ja välttää häirintää. Älä vahingoita luontoa tai kasveja ja kanna roskat mukanasi. Kulje ja kuvaa vain sallituissa paikoissa. Varmista, että olet tietoinen laeista ja säännöksistä, joita sinun on noudatettava luontokuvaamisen aikana.
Miten päästä alkuun, jos valokuvauksen hyödyntäminen luonnossa kiinnostaa?
Sarin mukaan kännykällä kuvaaminen on hyvä alku. Voit myös käydä kurssilla, katsella webinaareja ja tutkia toisten kuvaajien kuvia. Kokeilemalla ja kuvaamalla oppii. Pirkko kannustaa lähtemään lähiluontoon ja pysähtymään kuvaamaan sinulle merkityksellisiltä tuntuvia asioita, esimerkiksi pieniä yksityiskohtia, kokonaisuuksia, maisemia tai mitä tahansa. Mieti mitä haluat tuoda juuri siitä maisemasta tai aiheesta esille.
Haastattelijana toimi Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hankkeen projektipäällikkö Katariina Porthan. Hankkeen tavoitteena on lisätä mielenhyvinvoinnin haasteita kokevien työikäisten luonnossa liikkumista ja näin edistää heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Tarkoituksena on myös koota menetelmiä yksilöllisen luontoliikuntasuunnitelman laatimiseen ja ryhmien ohjaamiseen, sekä muotoilla liikuntaneuvonnan palvelupolku luontoliikuntaan. Tällä hetkellä hankkeessa tarjotaan yksilöohjauksia asiakkaille, jotka kokevat esimerkiksi uupumusta ja tarvitsevat tukea luontoliikunnan aloittamiseen. Hanke jatkaa toimintaansa syyskuuhun 2026 saakka sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahan rahoittamana. Lue lisää hankkeesta ja yksilöohjauksista hankeen sivuilta.
Lähteet:
Luonnonvarakeskus (29.10.2024). Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa.
Metsähallitus (Luettu 11.3.2025). Luonto ja terveys.