Kevät on monelle odotettu vuodenaika, mutta samalla se tuo mukanaan myös haasteita hengitystieoireista kärsiville. Ilmassa leijuva siitepöly voi aiheuttaa tukkoisuutta, yskää ja hengityksen vaikeutumista erityisesti allergikoille ja astmaatikoille.
Astma on varsin yleinen sairaus, sillä se on diagnosoitu 6–9 %:lla väestöstä, ja lisäksi noin 5 % muista kokee ajoittain astmaan viittaavia oireita. Urheilijoiden keskuudessa astma on vielä merkittävästi yleisempää. Moni astmaatikko saattaa kevään tullen miettiä, onko liikunta hyväksi vai pahaksi hengitykselle – tutkimusten mukaan vastaus on selvä: oikein toteutettuna kestävyysliikunta voi olla astman hallinnan kannalta erittäin hyödyllistä.
Tämä aihe on esillä myös tulevassa koulutuksessamme Oulun liikuntalääketieteen päivillä, jossa asiantuntijat syventyvät hengityksen ja suorituskyvyn yhteyksiin sekä käytännön ratkaisuihin urheilijoille ja liikkujille.
Kestävyysliikunta tukee keuhkojen toimintaa ja astman hallintaa
Säännöllinen kestävyysliikunta, kuten juoksu, pyöräily tai uinti, voi parantaa astmaatikon keuhkojen toimintakykyä ja auttaa hengitysteitä sopeutumaan rasitukseen. Kestävyysharjoittelu lisää hengityslihasten voimaa, parantaa hapenottokykyä ja voi vähentää astmakohtausten riskiä pitkällä aikavälillä. Lisäksi liikunta voi vaikuttaa tulehdustasoon kehossa ja nostaa hengityskynnystä, eli hengityksen kiihtymistä korkeammalle suoritusteholle.
On kuitenkin tärkeää, että liikunta toteutetaan hallitusti ja yksilölliset erot huomioiden. Liian kylmä tai siitepölyinen ilma voi ärsyttää hengitysteitä, joten harjoittelupaikan ja -ajankohdan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Riittävät alkulämmittelyt, sopiva kohtuullinen kuormitustaso ja lääkitys tarpeen mukaan takaavat turvallisen ja tehokkaan kestävyysharjoittelun myös hengitystieoireisille.
Hengitysoireiden vähentäminen hengityslihaksia vahvistamalla
Matala peruskunto, heikentyneet hengityslihakset tai hengitystekniikka, perus- sekä keuhkosairaudet voivat olla laskemassa keuhkojen toimintakykyä siten, että rasituksessa tulee herkästi hengitysoireita ja kestävyysliikunnan aloittaminen tuntuu siksi vaikealta. Kevyessäkin kävelyssä voi alkaa yskittää ja puuskututtaa.
Hengityslihasten vahvistamiseen ja keuhkokuntoutukseen on saatavilla erilaisia laitteita, joiden avulla hengitetään joko sisään tai ulos säädettävää vastusta vastaan. Näitä laitteita on tutkittu ensisijaisesti perussairauksien, etenkin sydän- ja keuhkosairauksien kuntoutuksessa, mutta myös liikkujilla ja urheilijoilla. Ajatuksena on vahvistaa hengityslihaksia niin, että hengittäminen olisi tehokkaampaa, eivätkä hengityslihakset väsyisi tai hengitystiheys nousisi liian nopeasti rasituksessa. Tiheä hengittäminen nimittäin kuivattaa keuhkoputkien limakalvoja, ja joillakin ihmisillä tämä voi laukaista astman kaltaiset oireet, yleensä juurikin rasituksessa. Vahvistamalla kuntoa, hengityslihaksia ja -tekniikkaa, saadaan viivästytettyä tarvetta hengittää rasituksessa tiheämmin. Näin limakalvot säästyvät pahemmalta kuivumiselta.
Saatavilla on myös ilmaista tietoa ja harjoitteita
Terveyskylä.fi nettisivulla Kuntoutumistalossa on paljon tietoa hengittämisen harjoittamisesta sekä laitteilla että ilman. Ne ovat kaikille avoimia ilmaisia keinoja, ja niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla, etenkin jos hengitysoire tuntuu olevan esteenä liikkuvamman elämäntavan aloittamisessa. Toimintakykyä tai liikuntaharrastusta haittaavasta hengitysoireesta kannattaa käydä myös juttelemassa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jotta oireen taustasyy löytyisi ja mahdollinen tarvittava hoito päästäisiin aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jos haluat syventyä hengityksen merkitykseen liikunnassa, astman vaikutuksiin suorituskykyyn ja ajankohtaiseen tutkimustietoon, tule mukaan Oulun liikuntalääketieteen päiville 8.-9.5.2025. Koulutuksessa asiantuntijamme jakavat käytännön vinkkejä ja uusinta tutkimustietoa hengityksestä ja suorituskyvystä.
Kirjoittajat:
Essi Saarikoski, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Saara Loukkola, projektityöntekijä, Liikuttava sote -hanke
Keskeiset lähteet:
Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 14.4.2022). Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi
Hynynen, E. 2016. Hengitys- ja verenkiertoelimistö. Teoksessa A. Mero, A. Nummela, S. Kalaja & K. Häkkinen (toim.) Huippu-urheiluvalmennus. 1. painos. Lahti: VK-Kustannus Oy, 117–127.
Mendes, F. A., Almeida, F. M., Cukier, A., Stelmach, R., Jacob-Filho, W., Martins, M. A. & Carvalho, C. R. 2011. Effects of aerobic training on airway inflammation in asthmatic patients. Medicine and science in sports and exercise, 43(2), 197–203.
Tikkanen, H. 2017. Keuhkosairaudet ja liikunta. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. 3.–9. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 342–343.
Craighead DH. et al. Time-Efficient, High-Resistance Inspiratory Muscle Strength Training Increases Exercise Tolerance in Midlife and Older Adults. Med Sci Sports Exerc. 2024 Feb 1;56(2):266-276. doi: 10.1249/MSS.0000000000003291.
www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/hengitykseen-liittyvat-ongelmat