ODL Liikuntaklinikan työntekijät pohtivat omaa suhtautumistaan ja keinoja palautumiseen. Ulla-Maija Luoma työskentelee projektipäällikkönä ja väitöskirjatutkijana, jolla on usean vuoden kokemus nuorten hyvinvointia edistävistä hankkeista sekä opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, tanssinopettaja ja fysioterapeutti. Master of Health Care, sairaanhoitaja ja tuleva terveydenhoitaja Milla Dahl on työskennellyt kehityshankkeissa äitiysterveyden- ja lapsiperheiden terveyden edistämisen sekä terveydenhuollossa elintapasairauksien parissa.
Miettikää kiireistä työpäivää, on paljon menoja ja kokouksia, aikataulut paukkuvat päälle. Työpäivän aikana olet juuri ennättänyt syödä pikaisen eväslounaan, mutta muille tauoille ei ole ollut aikaa. Miten palaudutte tällaisen kiireisen työpäivän jälkeen?
Ulla-Maija: Pyrin työpäivän jälkeen aktiivisesti saamaan ajatukset pois työasioista. Tässä auttaa erityisesti illan rutiinit ja liikuntaharrastus.
Milla: Tarvitsen kiireisen päivän jälkeen omaa aikaa ja hiljaisuutta, esim. kirjan lukemista, rauhoittumista ja pysähtymistä.
Optimitilanteessahan palautumista tapahtuu jo työpäivän aikana. Mitkä ovat teidän keinonne tähän?
Milla ja Ulla-Maija: Yhteiset tauot ovat tärkeitä, kevyt jutustelu ja huumori, jutteleminen muusta kuin työasioista. Näissä tilanteissa voimaantuu. On myös tärkeää, että saa olla välillä hetken rauhassa ilman, että kukaan häiritsee. Myös lyhyet ulkoilut työpäivän aikana virkistävät.
Millaisena näette liikunnan merkityksen palautumiseen? Onko liikkumisen laadulla, teholla, ajankohdalla tai sijainnilla teille merkitystä palautumisen kannalta?
Ulla-Maija: Liikun yleensä alkuillasta. Aiemmin saatoin lähteä vielä esim. hiihtämään lasten mentyä nukkumaan, mutta huomasin, että liian myöhäinen, rasittava liikkuminen häiritsee untani. Sen sijaan rauhallinen voimaharjoittelu ei vaikuta uneeni. Tarvitsen tietyn määrän liikuntaa päivässä hyvän unen saamiseksi.
Milla: Aiemmin tein fyysisempää työtä, jolloin rauhallinen kävely erityisesti kiireisen työpäivän jälkeen oli palautumisen jälkeen merkityksellistä. Nyt kun teen toimistotyötä, myös rasittavampi liikkuminen illalla on palauttavaa. Samoin kuin Ulliksella, myös minulla kovatehoinen liikkuminen myöhään illalla vaikuttaa häiritsevästi nukkumiseeni.
Monilla uni häiriintyy stressitilanteessa, johtuipa stressi työ- tai yksityiselämän kysymyksistä. Varmasti lähes kaikilla on kokemuksia unettomista öistä tai liian aikaisesta heräämisestä. Miten te suhtaudutte näihin väliaikaisiin unihäiriöihin? Entä miten varmistatte hyvän unen normaalitilanteessa?
Milla: Väliaikaisia unihäiriöitä siedän kyllä, koska tiedän, että yksittäiset huonosti nukutut yöt eivät häiritse toimintakykyäni. Normaalitilanteessa varmistan hyvän unen säännöllisellä arkirytmillä. Aiemmin tein vuorotyötä, mikä oli kyllä haaste sisäiselle vuorokausirytmilleni.
Ulla-Maija: Minuakin rauhoittaa kokemus siitä, että yksittäiset huonosti nukutus yöt kuuluvat elämään. Säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä liikkuminen ja syöminen ovat keskeisessä roolissa unen kannalta. On myös tärkeää, että mielessä ei pyöri huolet ja murheet. Iltarutiineihini kuuluu kirjan lukeminen ennen nukkumaanmenoa.
Syöminen on yksi keskeinen työvireyteen ja palautumiseen vaikuttava tekijä. Liian vähäinen ja vääränlainen syöminen ennen työpäivää ja työpäivän aikana vaikuttavat keskittymiskykyyn, vireystilaan ja jaksamiseen. Millaisia havaintoja itse olette tehneet syömisen merkityksestä? Tunnistatteko teille sopivat/ epäsopivat ateriat/ ruokailutavat? Entä onko iltaruokailulla merkitystä uneen?
Ulla-Maija: Olen löytänyt minulle sopivan lounaan, joka on riittävä, mutta ei liian raskas. Kevyehkö lounaan ansiosta minulle ei tule iltapäivällä vireystilan laskua. Myös iltapäivän välipala on tärkeä. Jos tulen nälkäisenä kotiin, johtaa se herkästi naposteluun kotona.
Milla: Pyrin juomaan riittävästi vettä työpäivän aikana. Jos juon liian vähän, minulle tulee herkästi päänsärkyä. Päiväaikainen liian vähäinen syöminen vaikuttaa herkästi vireystilaan myös illalla. Jos syön liian vähän illalla tai liikaa, huomaan nukkuvani huonosti. Minulla onkin etsinnässä itselleni sopiva iltapala.
Sosiaalisesta palautumisesta puhutaan paljon. Millaisia mietteitä teillä on siitä?
Ulla-Maija ja Milla: Ystävien kanssa yhdessäolo ja erilaisisiin tapahtumiin osallistuminen rikkoo aina illan rutiineja – syödään eri tavalla, nukkumaanmenoaika muuttuu, aikaa rauhoittumiselle ei ehkä jää, unen laatu voi muuttua. Toisaalta pitkällä aikavälillä nämä sosiaaliset hetket ovat äärimmäisen tärkeitä ja niistä saa uutta ajateltavaa ja energiaa. Tässä on tärkeä tunnistaa omat rajat.