Herään jälleen samaan painajaiseen. Vaikka tiedän nähneeni unta, silti menneet kidutuskokemukset pyörivät vielä silmieni edessä kuin filminauha. Olo on kylmän hikinen ja sydän pamppailee. Katson ympärilleni ja huomaan, että olen Suomessa. Ympärillä on tuttuja tavaroita, jotka muistuttavat minua nykyhetkestä. Ymmärrän, että olen turvassa, mutta kehoni elää menneessä, kuin kokisin kaiken uudelleen.
Nousen ylös ja huuhtelen kasvoni kylmällä vedellä. Juon vielä lasillisen vettä ennen kuin palaan sänkyyn. Huomaan, että mieleni ja kehoni alkaa hieman rauhoittua. Kehoni arvet jäävät kuitenkin kipuileman. Uni ei enää tule, seuraavan päivän sovitut menot jännittävät. Mitä, jos en pysty olemaan bussissa? Entä, jos aika on myöhässä ja joudun odottamaan? Täytyy muistaa ottaa kuulokkeet mukaan, että voin kuunnella musiikkia. Onneksi ystävä tulee mukaani, en vielä pysty hoitamaan asioita yksin. Häpeän omaa avuttomuuttani.
Miksi se kaikki tapahtui juuri minulle? Miksi se vaikuttaa minuun edelleen näin voimakkaasti? Miksi en pysty unohtamaan sitä?
Edellä oleva teksti voisi olla kohtaus kidutusta kokeneen arjesta. Kidutuksella tarkoitetaan tahallista kovan kivun tai joko henkisen tai ruumiillisen kärsimyksen aiheuttamista, sillä uhkaamista tai pakottamista seuraamaan toisen kidutusta. Kidutus voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, farmakologista tai kemiallista.
Kidutus vaikuttaa monin eri tavoin
Arviolta noin yksi neljästä Suomeen tulevasta pakolaistaustaisesta henkilöstä on kokenut kidutusta. Kidutus vaikuttaa laajasti yksilöihin, perheisiin ja yhteisöihin. YK:n kidutuksen vastainen sopimus velvoittaa huolehtimaan kidutuksen uhrien oikeuksista ja Istanbulin protokolla auttaa varmistamaan, että kidutuksen uhreja kohdellaan oikeudenmukaisesti.
Kidutusta kokenut kantaa mukanaan menneisyyden tapahtumia sekä kehossaan että mielessään. Hän elää ikään kuin kahdessa eri ajassa. Trauman vaikutukset ilmenevät usein silloin, kun ulkoinen ympäristö on riittävän turvallinen ja elämä alkaa olla vakaampaa kuin kotimaassa ollessa. Kidutuksen vaikutukset voivat näkyä nykyhetkessä monin eri tavoin. Ne voivat vaikuttaa psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Uni- ja keskittymisvaikeudet, muistamisen haasteet, eristäytyminen sekä erilaiset kiputilat ovat tavallisia. Traumamuistojen ajattelemista tai niistä muistuttavia toimintoja pyritään usein välttämään, jolloin ne voivat tulvia mieleen hallitsemattomasti ja toimintakykyä heikentävästi. Tunteista häpeä, suru ja syyllisyys ovat usein voimakkaasti läsnä kidutetun arjessa. Luottaminen muihin on usein vaikeaa, ja kokemuksista voi olla vaikea kertoa muille.
Kesäkuun 26. päivä on YK:n kansainvälinen päivä kidutuksen uhrien puolesta. Päivä kunnioittaa kidutuksen uhreja ja samalla muistuttaa kansainvälistä yhteisöä siitä, ettei kidutusta tule hyväksyä missään olosuhteissa. YK muistuttaa samalla vuonna 1987 voimaan astuneesta Kidutuksenvastaisesta yleissopimuksesta, jota muutamat maat eivät ole vielä ratifioineet.
ODL:n Traumakuntoutus (KITU) tarjoaa kuntoutusta kidutusta kokeneille 16–65-vuotiaille maahanmuuttajille. Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä arjessa, edistää kotoutumista ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.