Kiusaaminen on väkivaltaa, joka jättää pitkäkestoiset jäljet. Kiusaamisen trauma voi seurata mukana jopa vuosikymmeniä. Se elää tavallisten ihmisten arjessa, jokapäiväisissä tilanteissa työssä, opiskelussa ja ihmissuhteissa. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä saada apua. Jokainen voi auttaa. Miten kohdata kiusaamisväkivaltaa kokenut?
Tukea hyvinvointiin pitkäjänteisesti
Koska kiusaamisen jättämät jäljet ovat pitkäkestoisia ja laaja-alaisia, riittävä jälkihoidollinen tuki on tärkeää trauman kampittamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa. TukiHelmi-hankkeessa kehitetään yksilöllistä keskusteluapua sekä ryhmätoimintoja kiusaamisesta traumatisoituneille. Hankkeessa lisätään myös ammattilaisten osaamista kiusaamisesta traumatisoituneiden kohtaamisessa ja ilmiöön liittyvien menetelmien hyödyntämisessä. Kiusattujen saama tuki vahvistaa toimintakykyä ja hyviä osallisuuden kokemuksia sekä vakauttaa traumaoireilua.
Hankkeessa on havaittu, että vain riittävän pitkä prosessi edistää trauman käsittelyä. Vuonna 2024 yli puolet oli ollut hankkeen toiminnassa mukana yli 12 kuukautta. Trauman läpikäyminen on aikaa vievä prosessi, sillä kiusaamisväkivalta on ollut monelle vaikea, hävettävä ja itsetuntoa rapauttava kokemus. Kokemusta on voitu kantaa mukana jopa vuosikymmeniä ja se on voinut jäädä kokonaan käsittelemättä ja puhumatta. Voi olla, että kiusaamisesta puhutaan nyt ensimmäistä kertaa koskaan. Kiusaamiskokemuksesta voi olla aluksi vaikea kertoa. Apua ja tukea voi olla myös aluksi vaikea ottaa vastaan. Työskentelyssä tarvitaan aikaa aluksi luottamuksen rakentamiseen. Tärkeää onkin kohdata kiusattu kiireettömästi kuunnellen.
Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää. Työskentelyn edetessä osallistujat ovat huomanneet positiivisia muutoksia ajatuksista itseään kohtaan, omista kyvyistä ja mahdollisuuksista. 3X10D-elämäntilannemittarilla mitattuna osallistujien kokema terveys, päivittäinen pärjääminen sekä itsetunto vahvistuivat. Asiakastyytyväisyysmittauksissa 92% vastaajista kertoi, että toimintaan osallistuminen edisti hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta. Toiminta lisäsi itseluottamusta, antoi voimia, vähensi yksinäisyyttä ja lisäsi nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta.
Yksilöllinen keskusteluapu ja ryhmämuotoinen tuki
Usein kiusaamiskokemusta halutaan käsitellä aluksi turvallisesti yksilötyössä, jonka jälkeen on uskallusta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. Yksilötyössä tärkeää on pysähtyä juuri niiden asioiden äärelle, joita kiusaamista kokenut haluaa itse käsitellä. Yleisimpiä keskustelunaiheita ovat itsetuntoon, itseluottamukseen ja itsemyötätuntoon liittyvät teemat. Keskustelussa voidaan palata turvallisesti tapahtuneeseen, voidaan käsitellä myös trauman aiheuttamia haasteita nykyisyydessä ja suunnitella tulevaisuutta.
Työskentelyote on voimavara- ja ratkaisukeskeinen. Psykoedukaatio tukee asian käsittelyä. Siinä mielenhyvinvoinnin teemoja, kuten ahdistusta, käsitellään tiedon keinoin ja harjoitellaan erilaisia tapoja ahdistuksen säätelyyn. Työssä käytetään myös traumainformoitua työotetta. Sillä tarkoitetaan vakaata ja turvallista kohtaamista. Työotteessa tiedostetaan ja tunnistetaan trauman vaikutukset. Kiusattu kohdataan ymmärtävästi, lempeästi kannustaen ja toivoa herättäen.
Ryhmätoimintojen tavoitteena on vähentää kiusaamisen aiheuttamaa stigmaa, saada vertaistukea sekä löytää keinoja ahdistuksen sekä vireystilan säätelyyn. Hankkeessa työskennellään kolmenlaisissa ryhmissä: vertais-, vakautumis- sekä keho ja mieli-ryhmissä. Vertaisryhmän tavoitteena on tulla nähdyksi ja kuulluksi vertaistuellisesta näkökulmasta. Ohjaaja ohjaa ryhmää turvalliseen vuorovaikutukseen.
Vakautumisryhmä perustuu Traumaterapiakeskuksen malliin, jossa pääpainona on traumaoireiden vakauttaminen arjessa. Ryhmässä työskennellään nykyisten, arjessa näkyvien haasteiden kanssa.
Keho ja mieli- ryhmässä puolestaan hyödynnetään kehon ja mielen välistä yhteyttä stressin hallitsemisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa. Ryhmässä tehdään matalan kynnyksen kehollisia harjoituksia, kuten erilaisia rentoutumis- ja mielikuvaharjoituksia.
Miten kohdata kiusaamista kokenut?
Ammattilaiset kokevat usein kiusaamisen puheeksi ottamisen vaikeana. Kiusatut itse kuitenkin sanovat, että asia kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi. Puheeksi ottaminen itse asiassa rikkoo ilmiön ympärillä leijailevaa häpeää. Puheeksi ottajan ei tarvitse olla kiusaamisen ammattilainen tai terapeutti – kuunteleva läsnäolo riittää.
Tässä muutama vinkki hyvään kohtaamiseen:
- Ota asia rohkeasti puheeksi
- Ole läsnä – anna aikaa kohtaamiselle ja kuuntele aktiivisesti
- Kohtaa ymmärtävästi – ota vastaan ajatukset, tunteet ja kokemukset hyväksyvästi
- Vahvista – anna myönteistä palautetta
TukiHelmen kiusaamisen jälkihoidon webinaarit antavat tietoa ja työkaluja ammattilaisille kiusaamisen traumasta ja siitä selviytymistä sekä traumatisoituneen kohtaamisesta ja toivon löytämisestä. Uusin Kiusaamisen jälkihoidon työkaluwebinaari on kehitteillä. Siinä harjoitellaan erilaisia käytännön konkreettisia kehollisia menetelmiä, jotka voivat auttaa vakautumisessa. Webinaarit ovat tulleet tarpeeseen. Vuonna 2024 kohtasimme niissä kaikkiaan 100 ammattilaista. Ammattilaisilta on tullut hyvää palautetta.
Asiakaspalautteissa asiantuntijat kokivat tietojensa vahvistuneen ja lisääntyneen webinaarien myötä. Lisäksi kiusaamisväkivaltailmiöstä on keskusteltu erilaisissa tilaisuuksissa, joita on pidetty nuorille, sosiaalialan opiskelijoille ja iältään hankekohderyhmään kuuluville ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Näissä oli mukana viime vuonna yhteensä lähes parisataa osallistujaa.
Ole sinäkin kiusatun puolella – kohtaa rohkeasti!
Kirjoittaja Mira Talala toimii projektipäällikkönä ODL TukiHelmi -hankkeessa, jossa toteutetaan jälkihoitoa kiusaamisesta traumatisoituneille 16–35-vuotiaille sekä asiantuntijatietoa ja toimintamalleja kohderyhmän kanssa toimiville eri alojen ammattilaisille. ODL TukiHelmi on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama hanke, jota toteutetaan 1.3.2023–28.2.2026.