Lapsiperheköyhyys on ajankohtainen ja haastava ilmiö, jonka seuraukset ulottuvat huomattavasti kauemmas kuin perheen reaaliaikaiseen tilanteeseen. Suomessa noin 12 prosenttia lapsista elää pienituloisessa perheessä. Lähes joka kymmenes lapsiperheistä sai toimeentulotukea vähintään kerran vuonna 2022. Neljäsosa 8. ja 9. luokan oppilaista kokee perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi.
Vahvat perheet – vahva työllisyys -seminaari kokosi ODL:n Wegelius-saliin ja linjoille 70 kuulijaa eri sektoreilta. Seminaari järjestettiin osana Samalta viivalta Oulu– ohjelmaa, joka on Oulun kaupungin ja Itlan yhteistyöprojekti. Taustalla on Oulun kaupungin päätös vähentää lapsiperheköyhyyttä ja sen kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
Seminaarissa käsiteltiin aihetta tutkimustiedon ja käytännön kokemusten pohjalta, ja se toteutettiin yhteistyössä Itlan, Oulun kaupungin, BusinessOulun, Hoivatien, Nuorten ystävät ry:n ja Auta Lasta ry:n Järjestövarikon kanssa.
Lapsillakin riski jäädä työelämän ulkopuolelle
Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari esitti tutkittua tietoa työllisyyden ja lapsiperheköyhyyden yhteydestä, ja tulokset ovat hätkähdyttäviä. Työelämän ulkopuolella olevien vanhempien lapsilla on kahdeksankertainen riski jäädä myös itse työelämän ulkopuolelle. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää tukea aikuisten palveluissa koko perheen tilannetta ja tarjota monialaista tukea riittävän varhain.
– Suomessa yli 10 prosenttia lapsiperheistä elää köyhyydessä. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että köyhyys vaikuttaa negatiivisesti lasten kehitykseen ja lapsiperheiden arkeen. Vaikka meillä on jo paljon tietoa lapsiperheköyhyyden seurauksista, ei meillä ole riittävää ymmärrystä sen taustatekijöistä, ja kaikkein vähiten meillä on kokeiluja ongelman ratkaisemiseksi tai negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi, Ristikari kertoo.
Tilaisuudessa heräteltiin myös pohtimaan, miten eri toimijat voisivat jatkossa huomioida omissa palveluissaan entistä paremmin perheen kokonaistilanteen. Tilaisuudessa jaettiin hyviksi koettuja käytäntöjä, miten eri toimijat ovat pystyneet tukemaan perheitä työllisyyden edistämisessä ja lasten vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä.
Yhden palvelun kautta kokonaistilanteen tukeminen
Eri palveluiden piirissä on tärkeää, että aihe otetaan selkeästi puheeksi: onko asiakkaalla lapsia, ja toivovatko he muutakin tukea perheen tilanteeseen. Keskeistä on, että asiakkaita ei lähetetä muualle, vaan työntekijät kutsuvat lisää apua ja tukitoimia mukaan. Puheeksi ottaminen vaatii kuitenkin luottamusta ja tietoa yhteisistä toimintatavoista.
Käytännön tasolla perheitä tukee esimerkiksi Järjestövarikko, joka etsii lapsille sopivaa harrastustoimintaa. Hoivatien palvelupäällikkö Maria Joona esitteli Perhevapaalta työelämään -hankkeen mallia, jossa oli autettu mm. kotiäitejä sanoittamaan omaa osaamistaan ja edistämään heidän paluutaan työelämään.
Lisätietoa: Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen – Itla