Tuula, ODL Vapaaehtoinen

Tuula tekee vapaaehtoistyötä Keikka-avussa eli asiointi- ja saattoapuna ikäihmisille. Vaikka haastattelija-koordinaattorilla ja vapaaehtoisella on sama nimi, se ei tarkoita, että kaikkien keikka-apulaisten olisi oltava Tuula-nimisiä. Yksi selitys tähän on siinä, että syksyllä 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen yleisin naisen ensimmäinen etunimi on Tuula, kaikkiaan 30 711 kappaletta. Tässä heistä yhden eli keikka-apulaisen Tuulan vapaaehtoistarina.

Miten minusta tuli ODL:n vapaaehtoinen?

Omasta sairaudesta toipumisen ja koronan jälkeen oli sellaista ankeaa ja yksinäistä. Kuntoutuminen jotenkin nytkähti eteenpäin ja tuli tunne, että on pakko päästä pois neljän seinän sisältä. Vapaaehtoistyö kävi heti ensimmäisenä mielessä, mutta tyrmäsin sen ajatuksella, ettei minusta ole siihen. Kun on ollut kotona kauan aikaa, tulee siellä ujoksikin.

Ajattelin, että minun on kuitenkin pakko löytää jokin kerho tai ryhmä, missä voisin käydä. Silloin löysin ensimmäisen kerran ODL:n KortteliKohtaamiset. Soitin löytämääni numeroon ja kysyin, voiko sinne oikeesti tulla, kun olen sen ja sen ikäinen ja kerroin vähän itsestäni. Minut toivotettiin ystävällisesti tervetulleeksi. Ja minähän tulin.

Heti ensimmäisellä kerralla tapasin vapaaehtoisen, joka oli lähdössä keikalle. Hän kertoi vapaaehtoistyöstä ja pyysi minuakin mukaan. Muistan vielä omat sanani: ”Minäkö muka?” Hän kertoi, että vapaaehtoistyötä voi tehdä ihan omalla tahdillaan. Siitä se sitten lähti. Minä itse olin ajatellut, ettei minusta ole enää mihinkään.

Kun minulla on keikka, en ota samalle päivälle mitään muita menoja. Jos väsyttää, lepään välillä ainakin yhden päivän. Ei siis kannata ottaa yhdelle päivälle, eikä yhdelle viikollekaan kovin monta keikkaa – ei ole pakko mennä. Väsyminen on varmaan sellaista positiivista väsymystä, ei ylirasitusta. Keikka-avun innostamana olen aloittelemassa myös avohoitotalon opastoiminnassa, mutta siihen on perehdytys vielä kesken.

Tunnen itseni onnelliseksi, kun tulen keikalta

Keikka-avussa on parasta se, että saan siitä itselleni. Vaikka en mielestäni tee mitään erityistä, niin kuitenkin siitä saa itse hirveästi. Tunnen itseni onnelliseksi, kun tulen keikalta. Se on oikein mukavaa, jollakin tavalla virkistävää. Siis minä saan varmasti enemmän kuin se, jota autan. Yksi henkilö, jota olin käyttämässä, sanoi: ”Ihanaa, kun olet olemassa.”

En kaipaa keikka-apuun mitään lisää, koska se toimii hyvin joustavasti. Meillä on erilaisia koulutuksia, mikä sekin on hyvä. Niissä näkee toisia vapaaehtoisia ja on tärkeää, että saa kuulua johonkin yhteisöön. On hyvä tavata toisia vapaaehtoisia.

Pidän tätä vielä vähän ihmeenä. Tämä tuli minulle niin luontevasti. Minulla oli aiemmin sellainen kuva, että vapaaehtoiset ovat niin päteviä tai koulutettuja. Terveitäkin, vaikka ovat eläkkeellä, ettei niillä ole mitään vaivoja, ne ovat sellaisia tehopakkauksia.

Tuula-koordinaattorilla oli tähän tärkeää sanottavaa: ”Nyt sinä olet sellainen tehopakkaus!”

Tarina on kirjoitettu vapaaehtoisen haastattelun pohjalta.