Terveystieteiden maisteri, ODL Liikuntaklinikan tutkija Laura Nauha tarkasteli väitöskirjassaan ihmisen sisäisen vuorokausirytmin eli kronotyypin yhteyttä liikkumisen määrään ja paikallaanoloaikaan keski-iässä. Lisäksi hän selvitti epäsäännöllisen unirytmin yhteyttä tutkittavien verenpaineeseen, lihavuuden asteeseen sekä veren glukoosi-, insuliini- ja kolesterolitasoihin.
Ihmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytminsä perusteella aamu-, päivä- ja ilta-kronotyyppeihin. Sisäisen vuorokausirytmin ohjaava vaikutus näkyy käyttäytymisessä, vireystilan ajoittumisessa ja mieltymyksessä nukkumaanmenoajoissa. Ilta-kronotyyppiin ja epäsäännölliseen unirytmiin liittyy aiempien tutkimusten perusteella terveysriskejä, kuten alttius huonoille elintavoille ja yhteys heikompaan sydän- ja verisuoniterveyteen.
Väitöstutkimus osoitti, että keski-ikäiset iltavirkut liikkuvat vähemmän kuin aamuvirkut ja viettävät enemmän aikaa paikallaan. Tutkimus paljasti lisäksi, että epäsäännöllinen unirytmi heikentää sydän- ja verisuoniterveyttä, mikä ilmenee erityisesti vyötärönympäryksen kasvuna. Tutkimuksen mukaan päivittäinen liikunta voi kuitenkin lievittää epäsäännöllisen unirytmin terveysriskejä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden, yli viiden tuhannen tutkittavan 46 vuoden iässä kerättyä aineistoa. Fyysistä aktiivisuutta ja istumisen määrää mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Unirytmin vaihtelu mitattiin aktiivisuusdatasta tutkimusta varten kehitetyllä ja luotettavaksi havaitulla algoritmilla. Tutkittavat täyttivät terveys- ja elintapakyselyt ja heiltä mitattiin verenpaine sekä veren rasva- ja sokeriarvot.
Väitöskirja vahvistaa säännöllisen unirytmin ja liikkumisen merkitystä keski-ikäisten sydän- ja verisuoniterveyden ylläpitämisessä. Mittalaitteiden käyttö voi olla hyödyksi liikkumisen, paikallaanolon ja unirytmin seurannassa sekä ehkäisevää elintapaohjausta suunniteltaessa.
Laura Nauha väittelee perjantaina 14.6.2024 klo 12 ODL:n Wegelius-salissa (0.kerros, Albertinkatu 16). Vastaväittäjänä toimii dosentti Timo Rantalainen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Raija Korpelainen ODL Liikuntaklinikalta ja Oulun yliopistosta.
Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan suomennettu otsikko on: Kronotyyppi, fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja unirytmin säännöllisyys – Yhteydet sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntaterveyteen keski-iässä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimusaineistossa.
Lisätiedot:
Laura Nauha
laura.nauha@oulu.fi,
p. 045 7838 3394