Miten rakennamme turvaa itsellemme ja asiakkaillemme maailmassa, jossa muutos ja epävarmuus ovat läsnä yhä konkreettisemmin? Tässä ajassa turvallisuus ei tarkoita vain lukittuja ovia tai vakaata taloutta – se on tunne siitä, että kuuluu johonkin, tulee nähdyksi ja saa vaikuttaa omaan elämäänsä. Ammattilaisina olemme erityisessä roolissa tämän turvan vahvistajina, mutta samalla myös itse osa tätä maailmaa, jossa moni asia on muutoksessa.
Turvallisuus on enemmän kuin rakenteita
Kun puhumme turvallisuudesta, esiin nousee usein fyysinen turva, uhkatilanteisiin varautuminen, vakaa yhteiskuntajärjestys. Valtarakenteiden muutokset, sodat, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit haastavat tätä turvallisuudentunnettamme laajassa mittakaavassa. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa erityisesti nuoria sekä muita haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä haastavat näiden ulkoisten tekijöiden lisäksi arjen epävarmuus, sosiaaliset paineet ja ahdistus sekä rakenteellinen turvattomuus. Ruokajonot, asunnottomuus ja vaikeudet palveluihin pääsemisessä kertovat siitä, että turvallisuuden kokemus ei ole itsestäänselvyys.
Turvattomuus ei ole enää vain yksilön tunne – se alkaa kiertyä osaksi rakenteita. Se on monelle todellisuutta, joka määrittää arkea ja kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tämä näkyy usein asiakastyössämme Reunalta-hankkeessa monin tavoin. Usein jo valmiiksi vaikeassa ja turvattomassakin tilanteessa asiakkaan perustarpeiden toteutuminen vähenee, taloudellinen turva heikkenee ja tutusta kodista voi joutua luopumaan. Asiakkaidemme kanssa työskentelevät ammattilaiset tuovat myös esiin samaa huolta: asiakkaiden tilanteet vaikeutuvat samalla, kun ammattilaisten mahdollisuudet tarjota tukea kaventuvat.
Turvattomuus voi hiipiä meidän kaikkienkin arkeen aivan lähelle: epävarmuus tulevaisuudesta, toimeentulosta, omasta tai läheisten hyvinvoinnista koskettaa meistä monia. Näiden keskellä turvallisuuden merkitys korostuu – ei vain suojana, vaan voimavarana, joka kantaa eteenpäin.
Turvattomuus ei ole enää vain yksilön tunne – se alkaa kiertyä osaksi rakenteita. Se on monelle todellisuutta, joka määrittää arkea ja kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Turvan merkitys
Mitä turva ja turvallisuus sitten on? Se ei ole pelkkää uhkien poissaoloa. Se on kokemusta nähdyksi tulemisesta, mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään, yhteyteen toisiin ja luottamuksesta siihen, ettei ole yksin.
Monet asiakkaamme ovat kohdanneet tilanteita, joissa heidän luottamuksensa toisiin ihmisiin – ja usein myös palvelujärjestelmään – on rikkoutunut. Yhteistyö on ehkä katkennut useaan kertaan, kokemukset ovat jääneet pinnallisiksi tai jopa vahingoittaviksi. Eräs henkilö kuvasi kuulluksi tulemattomuuden kokemuksen seurauksia näin: “Sitten en enää mennyt. En sinne, enkä muuallekaan.”
Usein asiakastyössä puhutaan asiakkaan luottamuksen saavuttamisesta. Sen rakentuminen tarvitsee aikaa. Joskus luottamukseen tulleet haavat ovat niin syviä, ettei niitä voi täysin korjata. Mutta tällöin voimme silti tarjota jotain äärimmäisen tärkeää: turvaa, pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Tilaa olla – ilman painetta tai vaatimuksia. Turva syntyy aidosta kohtaamisesta, jossa asiakas kohdataan kunnioittavasti, arvostavasti ja kokonaisena ihmisenä – ei ongelmana tai toimenpidesuunnitelmana. Turvan kokemus voi jo itsessään luoda tulevaisuususkoa ja antaa mahdollisuuden sisäisen muutoksen käynnistymiseen.
Turvallisuuden tunnetta voi tukea myös yhteisötasolla
Turvallisuuden tunnetta voi rakentaa yhteisöissä – esimerkiksi luomalla tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa. Aina ei tarvita isoja ohjelmia. Joskus se alkaa siitä, että joku katsoo silmiin ja kysyy vilpittömästi, mitä kuuluu. Reunalta-hankkeen maanantaisessa kohtaamispaikkatoiminnassa tärkeintä onkin turvallinen yhdessä olo. Jokainen nuori aikuinen on tervetullut, itselleen sopivasti olemaan. Pelkoon ja turvattomuuden tunteeseen on olemassa omahoito-ohjeita ja harjoituksia – mutta myös ammattilaisia, joiden puoleen voi kääntyä. Meidän tehtävämme on viestiä siitä, että avun pyytäminen ei ole heikkoutta – se on vahvuutta.
Me ammattilaisetkin elämme tässä maailmanajassa
Ammatillisuus ei aina suojaa meitä ammattilaisiakaan, myös me voimme kantaa epävarmuutta: huolta toimeentulosta, työn jatkuvuudesta, maailman tapahtumista. Meilläkään ei ole enää samanlaista pysyvyyden turvaa kuin ennen.
On tärkeää kuunnella myös itseämme – huomata, milloin oma turvan tunne horjuu, ja etsiä keinoja sen vahvistamiseen. Kun koemme itse olevamme turvassa, voimme aidosti olla turvaa rakentavia toisia varten. Voimme vahvistaa omaa turvan kokemustamme meille merkityksellisillä ja turvaa tuovilla asioilla: läheisten ihmisten kanssa aikaa viettämällä, meitä ympäröivillä kauniilla asioilla, luonnosta ja merkityksellisistä arjen hetkistä nauttimalla.
Turvan kokemusta voi vahvistaa myös arjen rutiineilla sekä erilaisilla traditioilla, sellaisilla pysyvillä asioilla, joihin voimme nojata silloin, kun ympäröivä elämä tai oma sisäinen turvallisuuden tunne horjuu. Siksikin kannattaa nauttia loppukevään erilaisista juhla- ja lomapäivistä, rakentaa perinteitä omaan ja läheisten, myös työyhteisön elämään.
Turva antaa tilaa osallisuudelle
Kun ihminen kokee olevansa turvassa, tulevaisuususko voi vahvistua ja hän voi vähitellen alkaa ottaa tilaa omassa elämässään. Hän voi osallistua, vaikuttaa, kokeilla. Turvallisuuden kokemuksen rakentaminen on siis paitsi inhimillinen, mutta myös yhteiskunnallinen tehtävä. Yksilön ja lähiympäristön turvan vahvistamisella voimme myös vahvistaa yhteiskunnallista turvallisuutta.
Turvallisuus ei synny yksin. Se on yhteinen prosessi, jonka me kaikki rakennamme – asiakkaina, ammattilaisina ja kanssakulkijoina. Kun ihminen kokee olevansa turvassa, hän voi luottaa. Ja luottamuksesta syntyy mahdollisuus muutokseen.
Jokainen kohtaaminen voi olla se hetki, joka jää mieleen. Pienillä teoilla on suuret seuraukset.
Siksi kysynkin: Miten juuri sinä voit tänään vahvistaa jonkun toisen turvaa?
Blogin kirjoittaja Johanna Anttila työskentelee Reunalta-hankkeen projektikoordinaattorina. Hankkeessa (ESR+) kehitetään nuorten, nuorten aikuisten ja ammattilaisten kanssa yhdessä toimintamalleja ja työkaluja erityisesti ylisukupolvista huono-osaisuutta kokevien nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistumiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittymiseksi. Lue lisää täältä.