Löydetään yhdessä! -hankkeen kiertueella halusimme kohdata ikäihmisiä myös siellä minne tapahtumat eivät tavallisesti yllä – lähiöissä, kylillä ja pienissä taajamissa. Asuntoauto sai nimekseen Eve, rekisterinumeronsa mukaan. Kutsumme Eveä leikillisesti meidän “liikkuvaksi toimistoksi”. Elokuusta lokakuuhun kiersimme Oulun ympäri, kuin hitaasti lähestyvä saartorengas, aloittaen reuna-alueilta ja lopulta saapuen takaisin keskustaan.
Kohataan! -kiertue vei minut konkreettisesti lähemmäs luontoa. Kun toimistotuoli vaihtui Even ajopenkkiin ja ikkunoista avautuivat maisemat metsien ja peltojen yli, huomasin vuodenkierron avautuvan aivan uudella tavalla. Yli-Iissä, pellon ja metsän rajalla, muistin Eino Leinon runon säkeen: “Kell’ onni on, se onnen kätkeköön, kell’ metsä on, se onnen löytää.” kun kohtasin pienen oululaisen porolauman. Ihastelin hiljaa ja katselin – en olisi uskonut, että näin lähellä kaupunkia voisi törmätä poroihin. Luonto tuntui tulevan minua vastaan, muistuttaen, kuinka helposti sen voi kadottaa kiireen keskellä.
Ylikiimingissä pysähdyin seuraamaan variksia. Ne tonkivat roskista, hakivat tyhjän kääreen ja tutkivat sitä kuin arvokasta aarretta. Niiden touhussa oli jotain viisasta ja tarkkanäköistä. Samalla ymmärsin, että luonto opettaa meitäkin olemaan uteliaita ja pysähtymään pienten asioiden äärelle. Kun mieli rauhoittuu, luovuus saa tilaa – ja ajatukset kulkevat vapaammin kuin koskaan kokoushuoneessa. Luonnon läheisyys tuo mukanaan sellaista rauhaa, jota toimiston kahvihuone ei koskaan pysty tarjoamaan. Erilaiset luonnon tuoksut, lintujen laulu ja syksyn värit luovat ympäristön, jossa stressi sulaa huomaamatta pois. On tutkittu, että jo lyhyt hetki luonnossa voi alentaa verenpainetta ja kohottaa mielialaa – ja sen todella huomaa.
Koivut opettivat minulle luopumisesta. Koivut pudottavat joka syksy lehtensä, seisovat ylväinä talven yli ja puhkeavat keväällä jälleen lehteen. Kiertueen aikana opin paljon myös itsestäni. Olen elämässäni vaiheessa, jossa toinenkin lapsista on lähdössä omilleen. Oivalsin, että niin se menee minullakin – en luovu lapsistani, vaan päästän heidät kasvamaan omaksi itsekseen. Ja tiedän, että lapsuudenkodin jääkaappi ja autotalli pitävät meidät yhä juurevasti yhdessä. Luopumisen tuska helpottui.
Kohataan! -kiertue on lisännyt myös liikkumista. Työpäivän aikana tulee liikuskeltua enemmän. Voi hengittää syvään ja antaa silmien levätä ruudun tuijottamisen sijasta. Liikunta ja luonnon rauha palauttavat tehokkaasti. Kuten sanotaan: “Ei kysyvä tieltä eksy” – luonnossa liikkuessa löytää usein enemmän kuin mitä lähti etsimään.
Vaikka etäällä työskentely vahvistaa hyvinvointia, se tuo myös uudenlaista haastetta. Fyysinen etäisyys tekee kollegoiden tapaamisesta harvinaisempaa. Siksi on tärkeää, että yhteisöllisyydestä pidetään huolta – tapaamalla säännöllisesti, jakamalla kokemuksia ja pitämällä yhteyttä.
Kiertue on tuonut elämääni valtavasti hyvää. Se on antanut tilaa hengittää, liikkua ja ajatella uudella tavalla. Tunnen olevani sekä henkisesti että fyysisesti vahvempi kuin pitkään aikaan. Kuten vanha sananlasku muistuttaa: “Luonto antaa, mitä kiire ottaa.” Työssä ja elämässäkin on tärkeää muistaa pysähtyä, hengittää – ja antaa luonnon tehdä tehtävänsä.
Löydetään yhdessä! -hankkeen tavoitteena tukea yksinäisyyttä kokevien ja haastavassa elämäntilanteessa olevien oululaisten, yli 65-vuotiaiden toimijuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyden kokemuksia löytävän työn avulla. Hankkeen päätoteuttajana toimii Caritas-Säätiö, osatoteuttajina Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sekä Vuolle Setlementti. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).