Saanko olla sellainen kuin olen? Kun nuori kokee kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, hän tarvitsee omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen tukea. Sateenkaarinuoret voivat kohdata herkästi ennakkoluuloja, stereotypioita, syrjiviä asenteita ja suoranaista vihapuhetta.
Minuuden määrittely ilman kiusaamisväkivaltaa
Nuoruus on elämänvaihe, jossa nuori rakentaa omaa identiteettiään ja muun muassa pohtii sukupuoli-identiteettiään ja seksuaalista suuntautumistaan. Oman minuuden määrittelyssä sallitaan nykyään enemmän mahdollisuuksia kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Se tuo paitsi vapauksia, mutta voi luoda myös hämmennystä, esimerkiksi eri sukupolvien välille. Metsävaara (2025) esittelee tuoreessa Setalle tekemässä opinnäytetyössään, kuinka sateenkaarinuoret kohtaavat herkästi ennakkoluuloja, stereotypioita, syrjiviä asenteita ja suoranaista vihapuhetta.
Vihapuhe kannustaa syrjivään toimintaan, jopa väkivaltaan. Syrjintä, ahdistelu ja väkivalta on toisen ihmisen kaltoinkohtelua, kiusaamisväkivaltaa. Huonommuuden ja vääränlaisuuden tunne, vaikeus uskoa olevansa arvokas omana itsenään ja sitä kautta itsensä piilottamisen ja muuttamisen paineet, vaikeuttavat uskallusta olla oma itsensä. Nuori kokee turvattomuutta ja huolta tulevaisuudesta ja hänellä voi esiintyä jopa itsetuhoisia ajatuksia. (Metsävaara, 2025)
Turvalliset ihmiset avainasemassa nuorten hyvinvoinnille
ODL TukiHelmi -hankkeen kiusaamisen jälkihoitotyössä on tehty vastaavanlaisia havaintoja. Vaikka kiusaamisväkivaltakokemuksesta olisi jo pitkäkin aika, monille kiusatuille jää tunne, etteivät he ole riittävän hyviä tai arvokkaita. Kiusattu on ikään kuin jatkuvassa jännitystilassa, ahdistunut, keskittymiskyvytön ja ehkä masentunutkin. Epäonnistumisen pelossa ihminen vetäytyy sosiaalisista suhteista tai yrittää miellyttää muita, jotta olisi riittävä.
Epävarmuus voi seurata elämän eri osa-alueille kuten esimerkiksi työ- ja koulutusvalintoihin. Kiusattu ei osaa aina yhdistää psyykkistä oireiluaan menneeseen kiusaamiskokemukseen, vaikka se olisi tärkeää, jotta toipuminen voisi alkaa. Myös häpeä omista kokemuksista estää kiusaamiskokemuksesta puhumisen. Siksi olisikin hyvä, että nuorella olisi turvallisia paikkoja ja turvallisia ihmisiä ympärillään.
Miten tukea omaksi itsekseen kasvamista?
Sosiaalinen tuki on tärkeää nuoren hyvinvoinnille. Torjuminen tai vähättely on pahinta luottamuksellisen kohtaamisen syntymiselle. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on tärkeää. Vaikka nuorelle toinen nuori näyttää olevan aikuista tärkeämpi, myös oman vanhemman, huoltajan tai ammattilaisen tuki on merkittävä.
Miten voimme luoda turvallisemman tilan nuorelle ja rohkaista häntä olemaan oma itsensä? Voimme olla nuoren tukena, avoimin mielin, arvostaen, kuunnellen ja yksinkertaisesti läsnä. Nuorta tuemme parhaiten, kun otamme vastaan nuoren ajatukset, tunteet ja kokemukset sellaisenaan, hyväksyvästi. Kun nuori avautuu, voimme antaa hänelle myönteistä palautetta ja kiittää nuorta ansaitsemastamme luottamuksesta – siitä että hän jakoi itselleen merkityksellisen asian kanssamme.
ODL TukiHelmen yksilö- ja ryhmätoiminta nuoren tukena
Mikäli nuori on kohdannut kiusaamisväkivaltaa, hän tarvitsee kokemustensa purkamiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen kiusaamisväkivallan jälkihoitoa. Nuoren läheinen voi rohkaista nuorta käsittelemään omia kokemuksiaan esimerkiksi ODL TukiHelmen ryhmissä tai yksilötyössä. Jälkihoidossa kiusaamisväkivalta otetaan puheeksi turvallisesti ja luottamuksellisesti, vahvistaen nuoren omaa selviytymiskykyä ja itsemyötätuntoa. Jälkihoitotyössä kiusaamisväkivallan pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan lieventää ja hyvinvointia vahvistaa.
ODL TukiHelmen vertaisryhmässä nuori pääsee näkemään, ettei ole kokemustensa kanssa yksin. Vakautumisryhmässä on mahdollista tulla tietoiseksi omista kiusaamiskokemuksen aiheuttamista oireista, oppia ymmärtämään omia vaikeuksia ja löytää keinoja vaikuttaa niihin. Keho ja mieli -ryhmässä käytetään kehokeskeisiä menetelmiä ahdistuksen säätelemiseksi. Vireystaitoryhmässä puolestaan tarjotaan tietoa ja tukea vireystilan ymmärtämisessä ja säätelyssä kiusaamisen kokemusten näkökulmasta.
Kirjoittaja Mira Talala toimii projektipäällikkönä ODL TukiHelmi -hankkeessa, jossa toteutetaan jälkihoitoa kiusaamisesta traumatisoituneille 16–35-vuotiaille sekä asiantuntijatietoa ja toimintamalleja kohderyhmän kanssa toimiville eri alojen ammattilaisille. Hanke on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama.
Lähde: Metsävaara, E. 2025. Sateenkaarivähemmistöihin kohdistuvan nettivihan vaikutukset sateenkaarevien nuorten hyvinvointiin. Vaasan ammattikorkeakoulu.