Jokainen meistä kuormittuu arjessa eri tavoin ja pystyy usein sietämään hetkellistä epämukavuutta. Sietokykymme sekä kykymme palautua erilaisista kuormittavista tilanteista vaihtelevat. On normaalia kokea ajoittain esimerkiksi ahdistusta ja masennusta. Kun psyykkinen kuormitus kasvaa yhtäkkiä liian suureksi tai jatkuu pitkään, mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat tavallisia.
Pitkään jatkuva tai äkillisesti sietokyvyn ylittävä kuormitus alkaa usein näkyä arjessa eri tavoin. Tällöin esimerkiksi nukahtaminen voi olla haastavaa, huolet voivat herättää öisin, arki tuntua raskaammalta ja ilon tunne aiemmin iloa tuottaneista asioista kadota. Kuormituksen kasvaessa tarvitaan tietoista pysähtymistä sekä riittävästi aikaa ja tukea toipumiselle. Jaksamisen haasteiden tunnistaminen ja avun tarpeen myöntäminen ovat ensimmäisiä askelia toipumisessa.
Jokaisen mieli voi väsyä
Mielenterveyden haasteisiin liittyy usein syyllisyyttä ja häpeää. Vaativuus itseä kohtaan on tavallista ja myötätunto itseä kohtaan vähäistä. Omaa tuen tarvetta tai jaksamattomuutta voi olla vaikea hyväksyä, eikä niille aina löydy edes sanoja. On hyvä muistaa, että jokaisella meistä on mieli, joka voi väsyä ja tarvita huolenpitoa – aivan kuten kehomme tarvitsee fyysisesti sairastuessaan. Osa toipujista tarvitsee tiiviimpää ja pitkäkestoista tukea, kun taas toisille riittää hetkellinen pysähtyminen ja kuormituksen vähentäminen sekä kannatteleva tuki.
Pitkäkestoisemman tuen piiriin pääsyä voi joutua odottamaan joskus valitettavan pitkään. Kun voimavarat ovat vähäiset, tuen hakeminen ja toipumisen mahdollisuuteen tarttuminen voi olla vaikeaa. On merkityksellistä, että toipuja saa rauhan ja tukea toipumiseen myös toisilta. Lupa toipua tarkoittaa myös lupaa luopua kaikesta siitä, mikä ylittää omat voimavarat. On tärkeää kyetä luottamaan siihen, että se riittää kyseisessä hetkessä.
Mielenterveysongelmista toipuminen on yksilöllistä
Toipumisen aikataulua ei voi ennustaa etukäteen. Toipuminen ei yleensä ole suoraviivainen prosessi, jonka voisi suorittaa pois tietyssä aikaikkunassa, vaan sitä voi ajatella matkana, joka etenee omaa tahtiaan riippuen monista yksilön sisäisistä ja ympäröivistä tekijöistä. Olennaista on tarvittavan tuen saaminen sekä yhteyden vahvistaminen omaan itseensä ja ympäristöönsä. Riittävä lepo, omien voimavarojen mukainen mielekäs tekeminen ja turvallinen suhde toiseen ihmiseen ovat tärkeitä osia toipumisprosessissa.
Ulkoapäin tulevat vaatimukset siitä, että pitäisi voida paremmin tietyssä aikaikkunassa, eivät edistä toipumista. Yhteiskunnassamme toipumiselle asetetaan paineita, ja esimerkiksi opintoihin tai töihin paluuta kiirehditään usein suunnittelemaan jo siinä vaiheessa, kun mielenterveysongelmista toipuva ei itse pysty edes ajattelemaan asiaa. On normaalia, että toipumisen alussa voimavarat riittävät vain hetki kerrallaan elämiseen. Jatkuva stressi ja paine siitä, että pitäisi mahdollisimman nopeasti voida paremmin, kuormittavat mieltä ja kehoa, jolloin toipuminen hidastuu.
Lupa olla väsynyt ja tulla kannatelluksi muiden taholta on tärkeää toipumisen kannalta. Ulkopuolelta voi olla vaikea ymmärtää, mitä kaikkea toipumiseen kuuluu ja kuinka ihminen voi myös muuttua toipuessaan. Toipumisessa tulisi huomioida, että myös ympäröivien olosuhteiden ja arjen rakenteiden tulisi tukea toipumista ja mahdollistaa riittävä tuki myös mielenterveyden ylläpitämiseen.
Toipuminen tapahtuu pienin askelin
Usein mielenterveyden haasteiden kohdatessa pelätään, palaako itse tai arki enää koskaan ennalleen. Toipuminen voi kuitenkin olla myös mahdollisuus kasvuun ja muutokseen. Toipumisprosessi voi syventää ymmärrystä ihmisyydestä ja auttaa hyväksymään oman haavoittuvuutensa. Se voi antaa mahdollisuuden pysähtyä miettimään, millaista elämää haluaa jatkossa elää ja mitkä asiat tukevat toipumista ja palautumista. Omien voimavarojen ja rajojen tunnistaminen sekä kyky vastaanottaa apua ovat merkityksellisiä oman jaksamisen kannalta myös tulevaisuudessa.
Toipuminen tapahtuu pienin askelin ja vaatii pitkäjänteisyyttä sekä rauhaa. Toipuminen voi olla myös sopeutumista uuteen. Toipumisorientaatio tarkoittaa viitekehystä, jossa korostuvat toiveikkuus, omat voimavarat, osallisuus ja merkityksellisen elämän luominen sairaudesta tai haasteista huolimatta. Toipuminen ei välttämättä tarkoita täydellistä paranemista tai haasteiden katoamista, vaan sitä, että voi niistä huolimatta elää omannäköistä, merkityksellistä elämää.
Pienet asiat rakentavat toivoa tulevaan
Toipuminen voi olla myös sitä, että huomaa jonain aamuna nukkuneensa vähän paremmin, jaksaa piipahtaa hetken ulkona tai havahtuu jälleen hymyn nousevan kasvoille toisten seurassa. Arjessa voi nähdä taas erilaisia sävyjä, ja omat voimavarat alkavat palautua niin, että jaksaa kokea pieniä helpompia hetkiä ja suunnata ajatuksia kohti tulevaa.
Jokainen meistä voi olla toipumisen mahdollistaja olemalla läsnä, kuuntelemalla ja vahvistamalla toivoa. Ehkä voit pysähtyä hetkeksi pohtimaan, onko sinulla arjessasi mahdollisuus tarkastella omaa hyvinvointiasi tai miten voisit tukea läheisesi toipumisrauhaa.
Mielenterveysviikon tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, lisätä tietoa mielenterveysongelmien yleisyydestä ja tarjota vertaistukea sitä tarvitsevalle. Vuoden 2025 teemana on toipumisrauha. Lue lisää teemaviikosta täältä.
Traumakuntoutus KITU on moniammatillinen kuntoutuspalvelu, joka sisältää yksilöterapiaa ja ryhmätoimintaa. Palvelun tarkoituksena on vahvistaa toimintakykyä ja edistää kotoutumista. Lue lisää täältä.