”Varo vähän!” tiuskaisee joku edessäni, kun häneen törmää vastaan kävelevä. Vastaantuleva vaikuttaa olevan täysin omissa ajatuksissaan – kulkija havahtuu hieman nostaen katsettaan ja jää seisomaan paikalleen toisen henkilön jo kiirehtiessä jatkamaan matkaansa.
Kulkiessamme ihmisten joukossa näemme heidät kyseisessä hetkessä vain pintapuolisesti. Emme tiedä mitä kukin heistä on kokenut tänään tai vuosien varrella, mistä ja millaisesta tilanteesta kukin on tulossa tai mihin menossa. Voimme vain arvailla ihmisen käyttäytymisestä onkohan hän ehkä myöhässä jostakin tai odottaako kenties jotakuta saapuvaksi. Joku vaikuttaa ehkä ulkoisesti siltä, että on fyysisesti tässä hetkessä läsnä, mutta mieli vaikuttaa olevan jossain aivan muualla, ehkä vaikeissa muistoissa tai tulevaisuuden huolissa.
Vuorovaikutuksessa ihminen peilaa toisen tunnetiloja
Ihmisten välinen vuorovaikutus voi taas viestiä meille vaikkapa kaipuusta, jännityksestä tai ilosta. Voimme samaistua toisten ihmisten kokemiin tunteisiin ja huomata esimerkiksi hymyn nousevan kasvoillemme katsellessamme toisten iloa tai huolen hiipivän mieleemme, kun havaitsemme jonkun ehkä kaipaavan tukea.
Jokaisella meistä on oma elämäntarinansa, joka osaltaan vaikuttaa siihen, millaisia ihmisiä juuri tänään ja tässä hetkessä olemme. Moni meistä kantaa mukanaan myös raskaita kokemuksia. Arviolta noin yksi neljästä Suomeen saapuvasta pakolaistaustaisesta henkilöstä on kokenut kidutusta. Kidutus vaikuttaa laajasti yksilöihin, perheisiin ja yhteisöihin. Kidutustrauman vaikutukset vaikuttavat usein psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti. Tavallisia oireita kidutusta kokeneilla ovat esimerkiksi uni- ja keskittymisvaikeudet, muistamisen haasteet, eristäytyminen sekä erilaiset kiputilat.
Trauman pitkät jäljet
Traumamuistoja tai niistä muistuttavia tekijöitä pyritään usein välttämään. Traumaattisiin kokemuksiin liittyy häpeää, surua ja syyllisyyttä. Omista kokemuksista on usein vaikeaa kertoa edes omille läheisille ja luottaminen toisiin ihmisiin vaatii aikaa.
Trauma vaikuttaa myös ylisukupolvisesti ja onkin tutkittu, että esimerkiksi sotatrauman vaikutukset voivat ulottua neljänteen sukupolveen saakka. Trauman kokenut sukupolvi pyrkii usein välttelemään kokemaansa ja kaikkea siihen liittyvää keskittymällä nykyhetkeen ja tulevaan usein myös haitallisin keinoin. Vaikeneminen lisää alttiutta ylisukupolviseen traumatisoitumiseen. Vaikka traumatisoitunut ei haluaisi siirtää traumataakkaansa läheisilleen, trauma voi näkyä esimerkiksi poissaolevuutena, muutoksina mielialassa tai tunneilmaisujen rajoittuneisuutena, joiden vuoksi se vaikuttaa eri tavoin myös seuraavien sukupolvien elämässä.
Yksikin hyväksyvä katse tai ele voi olla ihmiselle merkityksellinen juuri siinä hetkessä ja vahvistaa yhteyttä muihin.
Arvostava kohtaaminen ja kiinnostus lisäävät ymmärrystä
Se millaista tukea ihminen saa ympärillään olevilta ihmisiltä, yhteisöiltä ja yhteiskunnalta on merkityksellistä traumasta toipumisessa ja ylisukupolvisen traumasiirtymän ennaltaehkäisemisessä. Meistä jokainen voi omassa toimintaympäristössään ja kohtaamisissaan toimia toipumista edistävästi. Kun kohtaamme ihmisiä arvostavasti ja olemme aidosti kiinnostuneita siitä mitä heille kuuluu, voimme ymmärtää paremmin toisiamme. Voimme pienin teoin omassa vuorovaikutuksessamme vahvistaa myös osallisuuden kokemusta. Yksikin hyväksyvä katse tai ele voi olla ihmiselle merkityksellinen juuri siinä hetkessä ja vahvistaa yhteyttä muihin.
”YK:n kidutuksen vastainen sopimus velvoittaa huolehtimaan kidutuksen uhrien oikeuksista ja Istanbulin protokolla auttaa varmistamaan, että kidutuksen uhreja kohdellaan oikeudenmukaisesti. Kesäkuun 26. päivä on YK:n kansainvälinen päivä kidutuksen uhrien puolesta. Päivä kunnioittaa kidutuksen uhreja ja samalla muistuttaa kansainvälistä yhteisöä siitä, ettei kidutusta tule hyväksyä missään olosuhteissa. YK muistuttaa samalla vuonna 1987 voimaan astuneesta Kidutuksenvastaisesta yleissopimuksesta, jota muutamat maat eivät ole vielä ratifioineet.” Lähde: Kansainvälinen päivä kidutuksen uhrien puolesta / Suomen YK-liitto
ODL Traumakuntoutus KITU (Kidutettujen kuntoutus) tarjoaa yksilö- ja ryhmäkuntoutusta. Kuntoutuksessa vahvistetaan toimintakykyä arjessa, edistetään kotoutumista ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Lue toiminnasta lisää täältä.