Moni ajattelee stressiä tunteena, kiireenä tai kuormituksena. Mutta mitä kehossa oikeasti tapahtuu, kun stressi jatkuu pitkään? Tätä kysymystä lähti selvittämään ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Maija Korpisaari.
Stressi on ilmiönä kiinnostava, koska se ei näy päällepäin samalla tavalla kaikilla. Yksi kokee saman tilanteen raskaana, toinen ei juuri lainkaan. Silti stressillä voi olla mitattavia vaikutuksia elimistössä. Ajatus siitä, että myös tiedostamaton tai pitkään jatkunut stressi voi kertyä kehoon ja näkyä vasta myöhemmin, vei Maijan tutkimusta eteenpäin.
– Tutkin väitöskirjassani sitä, miten liikkuminen ja elinympäristö vaikuttavat kehon pitkäaikaiseen stressiin. Erityisesti minua kiinnostaa, miten aikuisiän liikkumistottumukset näkyvät kehossa vielä keski-iässä, Maija kertoo.
Kyseisessä tutkimuksessa stressiä ei tarkastella tunteena, vaan kehon tasolla biologisten mittausten yhdistelmällä. Eli tutkimuksessa olleilta henkilöiltä mitattiin yhteensä 13 erilaista biologista tekijää, kuten verenpaine, kolesteroli, ja vyötärönympärys. Näillä yhdessä arvioitiin, kuinka paljon pitkäaikaista kuormitusta on kertynyt elimistöön. Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 tutkimusaineistoa.
Krooninen stressi on yleistä ja sillä voi olla laajoja vaikutuksia terveyteen. Kun ymmärretään paremmin, miten arjen tekijät, kuten liikunta, siihen vaikuttavat, voidaan myös ehkäistä haittoja.
Tutkimus syntyy vaihe vaiheelta
Tutkimusprosessi kesti noin kaksi vuotta ideasta julkaisuun. Se sisälsi perehtymistä aiempaan tutkimukseen, aineiston analysointia ja kirjoittamista. Eri vaiheet etenivät usein rinnakkain, ja tutkimus tarkentui matkan varrella.
Tutkijan työpäivät vaihtelevat, mutta jakautuvat karkeasti kahdenlaisiin.
– Toiset ovat niin sanottuja fokuspäiviä, jolloin teen analyysejä, luen tutkimuskirjallisuutta tai kirjoitan. Ne vaativat pitkäkestoista keskittymistä, Maija kuvaa.
Toiset päivät kuluvat yhteistyössä: palavereissa, tutkimusesitysten valmistelussa ja projektien suunnittelussa. Myös rahoituksen hakeminen on olennainen osa työtä.
Kulissien takana tutkijan työ on tasapainoilua syvällisen ajattelun ja käytännön projektityön välillä. Työ on pitkälti itsenäistä, mutta samalla työyhteisön merkitys korostuu.
– ODL Liikuntaklinikalla on mahtava joukko tutkijoita, joiden kanssa on helppo vaihtaa ajatuksia ja tehdä yhteistyötä. Väitöskirjatyössäni ohjaajana toimii ODL:n tutkimuspäällikkö Raija Korpelainen. Olen saanut häneltä ja koko ODL:n työyhteisöltä paljon tukea tutkimusprosessin aikana, Maija kertoo.
Mitä tulokset merkitsevät tutkijalle?
– Kiinnostavaa oli, kuinka selkeästi suositusten mukainen liikkuminen oli yhteydessä pienempään stressikuormaan. Yllättävää taas oli, että liikunnan lisääminen aikuisiällä näytti tasoittavan eroa aktiivisiin, kertoo Maija.
Tulokset vahvistivat Maijalle käsitystä siitä, että arjen valinnoilla on merkitystä myös pitkällä aikavälillä.
– Liikunta on konkreettinen asia, johon ihmiset voivat itse vaikuttaa. Siksi näen, että tutkimustuloksilla on myös käytännön merkitystä ihmisten arjessa.
Maija uskoo, että tutkimus kiinnostaa, koska stressi on monelle tuttu kokemus, mutta sitä tarkastellaan harvemmin kehon näkökulmasta.
– Kaikkea kuormitusta ei itse huomaa, mutta se voi silti näkyä elimistössä, hän toteaa.
Maija toivoo, että tutkimus nostaa esiin liikunnan merkityksen myös stressinhallinnassa. Jo suositusten mukainen liikkuminen voi suojata kehoa pitkäaikaisen stressin haitoilta. Parhaimmillaan tieto voi kannustaa sekä yksilöitä että päätöksentekoa tukemaan liikkumista osana kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Lue myös alkuvuodesta 2026 julkaistu tutkimusuutinen: Pitkäaikainen liikkumattomuus yhteydessä suurempaan stressikuormaan keski-iässä – ODL
ODL Liikuntaklinikalla tutkimuksen tavoitteena on edistää erityisesti vähän liikkuvien terveyttä ja hyvinvointia sekä tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää arjessa ja päätöksenteossa. Tutustu ODL Liikuntaklinikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.