Sanna Sandström työskentelee Oulun ammattikorkeakoulussa terveydenhoitotyön lehtorina. Tässä haastattelussa hän kertoo näkemyksiään OAMK:n opetussuunnitelmaan ja omaan opetustyöhönsä nojaten siitä, miten liikkumisen merkitys näkyy opiskelijoiden opinnoissa.
Liikuttava sote -hankkeessa oppilaitoksissa kehitetään opetus- ja toteutussuunnitelmia, jotta liikkumisen edistämisen sisällöt olisivat aiempaa vahvemmin osa terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutusta.
– Hoitoalalla elintapaohjaus on vakiintunut osaksi opetussuunnitelmaa, ja sen merkitys on kasvanut erityisesti ennaltaehkäisevän työn ja asiakaslähtöisyyden korostuessa.
OAMK:ssa elintapaohjaus ei tarkoita pelkkää faktatiedon jakamista, vaan painottaa vuorovaikutusta ja kohtaamista. Terveysliikunnan teemat sisältyvät kaikkien hoitoalan opiskelijoiden opintoihin, mutta terveydenhoitajatyön opinnoissa niitä käsitellään vielä syvemmin.
Harjoituksia luennoista simulaatioihin
Opiskelijoiden valmiuksia puheeksiottoon tuetaan OAMK:ssa monin tavoin. Opetuksessa hyödynnetään aktivoivia luentoja, simulaatioita ja harjoittelua sekä opetuspoliklinikalla että työelämässä.
– Opiskelijat pääsevät itse ideoimansa asiakastapauksen avulla harjoittelemaan puheeksiottoa välillä aika haastavissakin tilanteissa. Lisäksi he pääsevät kokeilemaan taitojaan autenttisissa asiakaskohtaamisissa.
Keskeisenä viitekehyksenä opetuksessa käytetään dialogista ohjausta, jossa asiakas nähdään aktiivisena toimijana, ei passiivisena tiedon vastaanottajana. Liikkumista ei tarjota yhtenä ratkaisuna kaikille, vaan osana asiakkaan omaa arkea ja voimavaroja.
Liikkuminen osana kokonaisvaltaista hyvinvointia
Sannan mukaan tuleville ammattilaisille on tärkeää kirkastaa, että liikkuminen on osa laajempaa hyvinvoinnin kokonaisuutta.
– Yksi elintapamuutos voi käynnistää positiivisen ketjureaktion: esimerkiksi säännöllinen liikunta voi parantaa unen laatua, mikä puolestaan vähentää stressiä ja tukee mielialaa.
Opetuksessa käytetään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin malleja, kuten biopsykososiaalista viitekehystä, joka auttaa opiskelijoita hahmottamaan liikunnan biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.
Kohtaamisella on merkitystä
Opiskelijoiden suhtautuminen liikuntaan vaihtelee omien kokemusten mukaan. Negatiivisiin tai välinpitämättömiin asenteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa.
– On tärkeää luoda turvallinen tila, jossa opiskelija voi tuoda esiin omat kokemuksensa ja haasteensa. Kaikenlaista arvottamista on vältettävä – jokainen tulee tilanteeseen oman kokemusviittansa kanssa.
Sannan mukaan terveysliikuntaosaaminen ei ole vain tietoa liikunnan hyödyistä, vaan ennen kaikkea kykyä kohdata asiakas yksilöllisesti ja kunnioittavasti.
Kokemuksellisuus tukee oppimista
Opiskelijoille tarjotaan myös kokemuksellisia tapoja oppia liikkumisesta, esimerkiksi tuutortunteja patikkareiteillä tai nuotion äärellä. Yhteisölliset tilanteet voivat madaltaa kynnystä puhua hyvinvoinnista ja liikkumisesta asiakkaiden kanssa.
– Tällaiset käytännöt eivät ainoastaan tue opiskelijoiden omaa hyvinvointia, vaan myös vahvistavat heidän kykyään puhua liikkumisesta luontevasti ja asiakaslähtöisesti.
Kun opiskelija saa opintojen aikana vahvan osaamisen liikkumisen terveysvaikutuksista ja kokee myös itse sen merkityksen, hänestä kasvaa asiakaslähtöinen ammattilainen, jolla on taitoa ja osaamista toteuttaa vaikuttavaa elintapaohjausta.
—
Liikuttava sote -hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan sote-ammattilaisten osaamista terveyttä edistävästä liikkumisesta, tarjoamalla mm. täydennyskoulutuksia sote-alan ammattilaisille sekä alueen sote-oppilaitosten opettajille. Hankkeen päätoteuttajana on Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr ja osatoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoituksen myöntäjänä on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta rahoittavat myös ODL Säätiö ja Diak ammattikorkeakoulu.
