Liikkumisesta ja liikunnasta puhutaan yhä liian usein suoritusten, ulkonäön ja elämäntaparemonttien kautta, vaikka monet liikkumisen vaikutukset eivät näy päällepäin. Ne tuntuvat unessa, mielialassa, stressissä, jaksamisessa ja kivussa. Siksi liikkumisen puheeksiotto on ennen kaikkea hyvinvointipuhetta eikä sitä tarvitse kytkeä ihmisen kuntoon, painoon tai ulkonäköön.
Moni sote-ammattilainen saattaa ottaa liikkumisen puheeksi asiakkaan kanssa hieman epäröiden. Taustalla voi olla pelko siitä, ettei ole itse “riittävän hyvässä kunnossa” tai että oma ulkonäkö herättää ristiriitaa. Julkinen liikuntakulttuuri ei tätä juuri helpota: kuvastomme täyttyvät yhä usein sporttisista vartaloista ja vaativista suorituksista.
Samalla on totta, että emme aina voi vaikuttaa asiakkaan mielikuviin: Jos asiakkaan oma käsitys liikunnasta liittyy vahvasti juuri fyysiseen olemukseen, hän voi tarkastella myös ammattilaista tämän linssin läpi. Asiakkaan ajatuksia emme voi estää. Ammattilaisen ei kuitenkaan tarvitse omaksua näitä oletuksia osaksi omaa ammatillista identiteettiään. Ammattilainen voi kuunnella ja samalla suunnata keskustelua lempeästi myös toisaalle — kohti hyvinvointia, ei ulkonäköä.
Jos ammattilaisena koet hankalaksi puhua esimerkiksi liikunnan vaikutuksista painonhallintaan, puhu muusta. Keskustele unesta. Juttele palautumisesta. Kerro siitä tunteesta, joka syntyy, kun huomaa pystyvänsä johonkin pieneenkin. Nämä eivät ole vähäisiä asioita – ne ovat aivan keskiössä ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Totuus on, että ammattilaisen kunto, ulkonäkö tai oma liikkumismäärä ei määrittele sitä voiko ottaa liikkumisen puheeksi. Liikkumisen puheeksiotto on ennen kaikkea kohtaamista ja rinnalla kulkemista.
Ammattilaisen ei tarvitse rohkaista asiakasta maratoniin, kuntosaliohjelmaan tai yrittää löytää asiakkaalle ”oikeaa lajia”. Riittää, että hän kysyy:
”Millaista pientä liikettä arkeesi kuuluu?”
“Mikä pieni liike on auttanut sinua voimaan paremmin?”
“Mistä olet huomannut saavasi arkeen hyvää oloa?”
Liike palvelee usein tarpeita, joita emme näe: ahdistus helpottaa, polvikipu lievittyy, uni syvenee, minäpystyvyys vahvistuu. Kun sote-ammattilainen puhuu liikkumisesta tästä näkökulmasta, hän ei puhu ulkonäöstä tai elämäntapavaatimuksista – hän puhuu aidosti ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Siksi jokainen ammattilainen, missä kunnossa tahansa ja millä taustalla tahansa, voi ja saa ottaa liikkumisen puheeksi. Liikkumisen puheeksiotto kun ei vaadi täydellisyyttä. Se vaatii ennen kaikkea kiinnostusta ihmisestä.
Ja siksi tärkein kysymys kuuluu: miksi emme aloittaisi tätä keskustelua jo tänään?
TULOSSA: Liikkumisen puheeksiotto ja liikkumaan motivointi: Ti 13.1.2026 klo 8.00-9.00 ja ke 21.1.2026 klo 15.00-16.00.
Koulutus on suunnattu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (julkinen sektori) sekä Pohjois-Pohjanmaalla työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opettajille (ammattiopistot, AMK, yliopisto).
Liikuttava sote -hanke tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan sote-ammattilaisille ja sote-alan opettajille maksutonta täydennyskoulutusta liikkumisen puheeksiotosta. Hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan sote-ammattilaisten osaamista terveyttä edistävästä liikkumisesta. Hankkeen päätoteuttajana on Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr ja osatoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoituksen myöntäjänä on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta rahoittavat myös ODL Säätiö ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.