Joulu koetaan rauhoittumisen ajaksi ja tällöin voitkin antaa kehon ja mielen levätä stressaavan arjen keskellä ja nauttia ystävien sekä perheen seurasta.
Jouluna tulee usein myös syötyä ehkä reilummin ja erilaista ruokaa, mihin on arkena tottunut. Jotta vatsa toimisi myös herkuttelun lomassa, olisi hyvä muistaa harrastaa kevyttä liikuntaa myös joulun pyhinä. Jo lyhytkin 20-30 minuutin kävelylenkki auttaa ruuansulatuksessa ja pitää mielen virkeänä. Myös kaikki muut lyhyet siirtymät kannattaa liikkua jalan. Joulua valmistellessa saa hien pintaan tehokkaalla joulusiivouksella ja viimeistään loppiaisena siivotaan varisseet kuusenneulaset lattialta ja joulukoristeet kaappiin odottamaan seuraavaa vuotta. Lasten tai lastenlasten kanssa leikkiminen ja ulkoilu haastavat kehoa uusillakin tavoilla! Pulkkamäessä tulee huomaamatta hiki, kun kipuaa mäkeä ylös useita kertoja. Mikäli saamme tänä vuonna valkoisen joulun, lumityöt ovat myös erittäin hyvä hyötyliikunnan muoto.
Monet haluavatkin joulun jälkeen lähteä rankkoihin ”kinkunsulattelujumppiin”. Terveellisiin liikkumistottumuksiin ei välttämättä tällainen ajattelutapa ole se kaikista parhain. Säännöllinen liikunta on pitkällä tähtäimellä kannattavampaa kuin hirveä hikirääkki mahdollisen herkuttelujakson päätteeksi. Mikäli keho ei ole tottunut rankkoihin urheilusuorituksiin, ei uuden vuoden elämäntapamuutoksen aloittaminen tällaisella tavalla ole ehkä se kaikista mielekkäin tai edes järkevin vaihtoehto. Liikkuminen kannattaa aloittaa kivoilla liikuntalajeilla ja pikkuhiljaa, jotta innostus liikuntaan ei lopahtaisi heti helmikuussa.
Jouluruokailu myös hyvän mielen lähde
Joulun ajan ruokailuihin on lupa suhtautua rennosti keskittyen yhdessäoloon ja hengähtämiseen. Voit kattaa pöydän kauniisti ja maistella ruokaa rauhassa huomaten myös tuoksut. Ajatusten tasolla voit pitää mielessäsi ruoan, itsen ja toisten arvostamisen. On tärkeää muistaa, että kehon ja mielen hyvinvointia tukevaan syömiseen saa kuulua poikkeuksia. Terveyden ja painonkin kannalta suurin merkitys on nimenomaan pidemmän aikavälin energian ja ravintoaineiden saannilla, ei niinkään yksittäisillä päivillä. Ruoka saa olla ja se luonnollisesti onkin myös hyvän mielen lähde – yksi niistä.
Säännöllinen ruokailurytmi tukee oloa myös joulun aikaan. Annoksia koostaessa on lupa kuunnella sitä, minkälaista ruokaa tekee milloinkin mieli sekä sitä, mitä keho kaipaa. Tämä pätee koko vuoteen, ei vain joulun aikaan. Kasvikset sopivat jouluaterioillekin esimerkiksi erilaisina, runsaina salaatteina ja osana joululaatikoita. Minkälainen salaatti sopisi sinusta jouluun? Voit valikoida jouluruoiksesi juuri sellaisia ruokia, joista itse pidät. Proteiinin lähde osana ateriaa tukee aterian kylläisyysvaikutusta. Proteiinia aterialle tuovat esimerkiksi kala ja liha tai palkokasvit vaikkapa murekkeen muodossa.
Joulun aikaan ei todella tarvitse stressata niin liikunnasta kuin ruokailuistakaan. Voit huokaista ja rentoutua joulun viettoon nauttien hetkestä, liikuttaen kehoa siten, miten hyvältä tuntuu, maistellen ruokaa ja raviten itseäsi. Riittää, että kuulostelet, mikä sinulle tekee hyvää.
Emilia Leinonen toimii ravitsemusterapeuttina ja Roosa Luusuaniemi fysioterapeuttina ODL Liikuntaklinikalla. Nainen 45+ hanke tarjoaa elintapaohjausta yksilö- ja ryhmämuotoisesti mm. liikuntaan ja ravitsemukseen liittyen. Jos kuulut kohderyhmään, tule rohkeasti mukaan – löydät lisätietoa hankkeesta: https://nainen45.odl.fi