Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella neurologisten sairauksien kuntoutusohjaajana työskentelevä Raakkel arvioi kuntoutujan toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Ei vain fyysisestä näkökulmasta, vaan arjen, roolien ja elämänhallinnan tasolla. Kun Raakkel osallistui Liikuttava sote -koulutukseen, hän haki konkreettisia keinoja vahvistaa liikkumisen puheeksi ottamista omassa työssään. Koulutus tarjosi ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa liikkumisen merkityksestä – ei pelkästään terveysliikuntana, vaan myös arkiaktiivisuutena ja pieninäkin liikuskelun hetkinä päivän aikana. “Sain koulutuksesta hyvää ja ajantasaista tietoa liikkumisen merkityksestä. Myös siitä, miten vähäinenkin arjen liikuskelu on arvokasta.”
Liikkuminen osana kokonaisvaltaista kuntoutusta
Neurologinen sairaus muuttaa elämää. Se vaikuttaa arjen rytmiin, toimintakykyyn ja mahdollisuuksiin osallistua itselle merkityksellisiin toimintoihin. Muutokset voivat koskea työkykyä, ihmissuhteita, harrastuksia sekä suhtautumista omaan itseen ja avun vastaanottamiseen. Kuntoutusohjauksessa Raakkel tarkastelee toimintakykyä arjen omissa ympäristöissä, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnallisiin ja vapaa-ajan toimintoihin. Liikkuminen on tässä kokonaisuudessa keskeinen tekijä – osa arkea, ei siitä irrallinen suoritus. “Suhde liikkumiseen muuttuu terveydentilan muuttuessa. Siksi liikkumisesta pitää voida puhua turvallisesti ja yksilöllisesti.”
Konkreettisia työkaluja ja liikkumisen puheeksi ottamista arjessa
Raakkel vinkkaa, kuinka liikkumista voidaan kartoittaa esimerkiksi UKK-instituutin Oma liikkumiseni -lomakkeella, joka auttaa hahmottamaan arkiaktiivisuuden määrää ja toimii luontevana keskustelun avaajana. Lisäksi omaa suhdetta liikuntaan voi pohtia liikkujatyyppitestin avulla – mikä motivoi, mikä kuormittaa ja millainen liikkuminen tuntuu omalta juuri tässä elämäntilanteessa. Kuntoutusohjauksessa liikkuminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään harjoitusohjelmia tai suosituksia. Usein kyse on keskustelusta muuttuneesta arjesta, omasta terveydestä huolehtimisesta ja siitä, miten jaksamista voisi tukea pienin, realistisin askelin. Raakkelin työssä liikkumisesta puhutaan osana terveysliikuntaa, mutta yhtä lailla arkiaktiivisuuden ja hyötyliikunnan merkityksen kautta. Samalla tarkastellaan omaa toimintatasoa, aktiivisen tekemisen ja levon tasapainoa sekä sitä, millainen liikkuminen voisi tuoda arkeen iloa tai merkityksellisyyttä. Liikkuminen voi olla myös keino ylläpitää sosiaalisia suhteita ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Neurologisen sairauden myötä suhde liikkumiseen saattaa muuttua, ja siksi siitä pitää voida puhua turvallisesti, yksilöllisesti ja ilman suorituspaineita. Pienetkin arjen liikkeet voivat olla merkittäviä – joskus juuri ne rakentavat pohjaa uudelle arjen rytmille.
Ammattilainenkin on liikkuja
Raakkel tunnistaa myös oman suhteensa liikkumiseen ja liikkujatyyppinsä. “Olen sekä elämysliikkuja että uurastaja.” Oma kokemus auttaa ymmärtämään, kuinka monin tavoin liikkuminen voi olla osa identiteettiä ja miten se voi muuttua elämäntilanteiden myötä.
—
Liikuttava sote -hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan sote-ammattilaisten osaamista terveyttä edistävästä liikkumisesta, tarjoamalla mm. täydennyskoulutuksia sote-alan ammattilaisille. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde toimii hankkeen kumppanina. Hankkeen päätoteuttajana on Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr ja osatoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoituksen myöntäjänä on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta rahoittavat myös ODL Säätiö ja Diak ammattikorkeakoulu.
