Millaista olisi olla lapsi tai nuori, joka haluaisi liikkua – mutta mahdollisuudet loppuvat seinään jo ennen kunnon alkua? Soveltavan liikunnan kyselyyn vastanneet peruskouluikäiset lapset ja nuoret kuudesta Pohjois-Pohjanmaan kunnasta kertovat soveltavan liikunnan tilanteesta, joka on samaan aikaan rohkaiseva ja pysäyttävä.
Syksyllä 2025 starttasi ”Soveltavaa liikuntaa yli kuntarajojen”-hanke. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret. Hankkeen tavoitteena on kehittää soveltavaa liikuntaa kohdekunnissa eli Iissä, Kempeleessä, Limingassa, Muhoksella, Tyrnävällä ja Utajärvellä.
Hankkeessa toteutettiin tarvekysely, jotta saatiin selville lasten ja nuorten omat toiveet ja tarpeet. Kyselyyn vastasi 145 peruskouluikäistä lasta ja nuorta Iistä, Kempeleestä, Limingasta, Muhokselta, Tyrnävältä ja Utajärveltä. Heistä jokainen toivoi samaa asiaa: mahdollisuutta liikkua tavalla, joka tuntuu omalta ja saavutettavalta.
Mahdollisuudet vaihtelevat – ja erot tuntuvat arjessa
Kyselyn tulokset osoittavat, kuinka epäyhtenäinen soveltavan liikunnan tarjonta kunnissa on. Kun Kempeleessä liikuntamahdollisuudet koetaan hyviksi (KA 4/5), Muhoksella keskiarvo putoaa 2,6:een. Myös Iissä ja Utajärvellä moni kokee, ettei haluamaansa liikuntaa ole käytännössä saatavilla.
Vielä pysäyttävämpää on se, että 53 % Muhoksen vastaajista, 39 % Utajärven vastaajista ja 38 % Iin vastaajista kertoo, ettei pysty harrastamaan haluamaansa liikuntaa lainkaan tai vain hyvin rajoitetusti. Nämä luvut kertovat kokemuksesta, jossa oma kunta ei tarjoa mahdollisuuksia kasvaa, innostua tai löytää omaa tapaa liikkua.
Harrastamisen esteet ovat yllättävän konkreettisia
Kun kysytään, mikä estää liikkumisen, lasten ja nuorten vastaus on suora:
- sopivien ryhmien puute
- kiinnostavien lajien vähyys
- harrastuksen hinta
- kaverin tai avustajan puute
- pitkät välimatkat
Esteet eivät siis ole mahdottomia. Ne ovat arkisia, näkyviä ja ratkaistavissa. Ja mikä ehkä kaikkein koskettavinta: moni lapsi toivoo vain matalan kynnyksen ryhmää, ohjaajaa, joka ymmärtää erityistarpeet tai mahdollisuutta liikkua koulupäivän jälkeen omassa kunnassa.
Liikkumisen toiveet kertovat paljon siitä, mikä lapsille on tärkeää
Toivotuimpien lajien listalta löytyvät uiminen, jalkapallo, ratsastus, parkour, kiipeily ja erilaiset yksilölajit. Moni kaipaa myös sosiaalista kokemusta – kavereita, yhdessä tekemistä ja tunnetta kuulumisesta johonkin porukkaan.
Osa vanhemmista on myös valmiita kuljettamaan lapsia ja nuoria liikkumaan. Esimerkiksi Utajärvellä peräti 85 % huoltajista on valmiita kuljettamaan lasta 20–60 kilometrin päähän harrastukseen. Tämä kertoo valtavasta halusta tukea lapsen ja nuoren liikuntaa. Tämä myös osoittaa sen, kuinka paljon kunnissa on vielä tehtävää, jotta liikkuminen olisi aidosti saavutettavaa.
Mitä tämä kaikki meille kertoo?
Kyselyn ääni on selkeä: lapset ja nuoret haluavat liikkua. Harrastamisen esteet eivät synny motivaation puutteesta, vaan ympäristöstä, joka ei ole vielä tarpeeksi saavutettava, monimuotoinen tai kohtuuhintainen.
Samalla kunnat saavat tämän raportin kautta arvokasta tietoa siitä, mihin panostaa:
soveltaviin liikuntaryhmiin, ohjaajien osaamiseen, monilajikokeiluihin ja saavutettaviin harrastuksiin.
Kuinka kalliiksi liikkumattomuus tulee yhteiskunnalle?
On helppoa ajatella, että lasten ja nuorten liikkumisen turvaaminen on ”kiva lisä”, mutta todellisuudessa kyse on paljon suuremmasta kokonaisuudesta. Liikkumattomuus kasvattaa riskiä mielenterveyden haasteisiin, heikentää koulumenestystä, lisää sosiaalista eriarvoisuutta ja näkyy myöhemmin työkyvyssä ja sairastavuudessa. Jokainen lapsi ja nuori, joka jää liikunnan ulkopuolelle, maksaa yhteiskunnalle. Se maksaa myös inhimillisenä pääomana, jota ei voi mitata euroissa.
Panostus soveltavaan liikuntaan ei siis ole kuluerä. Se on investointi, jonka tuottona on:
- hyvinvoiva lapsi
- osallisuutta kokeva nuori
- tulevaisuudessa aikuinen, joka hyötyy lapsuudessa rakennetusta liikkumisen perustasta
- ja pitkällä aikavälillä valtava säästö yhteiskunnalle.
Ja loppujen lopuksi ehkä tärkein kysymys on tämä:
Kuinka kalliiksi tuleekaan, jos emme tee mitään?
Liikkumisen mahdollisuudet eriarvoistuvat – soveltava liikunta ei ole kaikkien saavutettavissa – ODL
Raportti lasten ja nuorten kyselyiden tuloksista
Hanke toteutetaan 1.9.2025-31.12.2026 ja sen toteuttajana toimi Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. /ODL Liikuntaklinikka. Yhteistyökumppaneina ovat Pohde ja Popli. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä