Kyyneleet ja nauru aaltoilivat, eikä neljällä eri kielellä soljunut ohjelma jättänyt ainoatakaan osallistujaa kylmäksi, kun Turvaverkko-esiselvityshankkeen loppuseminaarissa käytiin läpi voimakas tunteiden kirjo maaliskuun lopussa.
Turvaverkko-toiminnassa kehitettiin kriisitilanteen kohdanneiden turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä kartoitettiin ukrainalaisten ja muiden kriisien vuoksi maahan tulleiden tuentarpeita ja alueellisesti tunnistettuja toimivia käytänteitä puolen vuoden ajan. Selvitys- ja kehitystyö kriisiajan auttamisverkoston vahvistamiseksi on tullut todella tarpeeseen. Suomeen saapui vuoden 2022 aikana 50 000 ukrainalaispakolaista, ja tänä vuonna tulijoita on arvioitu olevan lähes saman verran. Seminaarissa kuultiin tulkattuina kokemusasiantuntijoiden kuvauksia traumaattisesta matkasta pommitetuista kodeista useiden sattumien kautta täysin vieraaseen ympäristöön: Suomeen ja Ouluun.
Vuoden 2022 keväällä Ukrainan kriisi eskaloitui niin yllättäen, että ensimmäisinä talviseen Pohjois-Suomeen saapuneiden pakolaisten vastaanottamiseen ei juuri ehditty varautua. He saivat tukea paikallisilta ystäviltään sosiaalisen median kautta sekä Oulun ukrainalaisten yhdistykseltä ja vapaaehtoisten spontaaniksi auttamiskanavaksi syntyneestä Help Center Ukrainesta. Näihin aikoihin käynnistettiin myös Turvaverkko-toiminnan valmistelu, tavoitteena tiedonkeruu koordinoidun avun mahdollistamiseksi, kertoo seminaarin avannut Nuorten Ystävien kehitysjohtaja Marko Kielinen.
”Mistä löydän kalaa?” ”Kuinka äitini pääsee syöpähoitoihin?”
Kun syksyllä 2022 käynnistyneessä Turvaverkko-selvityksessä kerättiin kysely- ja haastattelutietoa autettavan kohderyhmän tarpeista, kävi nopeasti selväksi, että tuhoa ja julmaa väkivaltaa kohdanneiden pakolaisten tarpeet lähtevät materiaaliavun lisäksi turvallisuuden tunteen ja luottamuksen uudelleenrakentamisesta, huomauttaa hankkeen projektikoordinaattori, Oulun seurakuntayhtymän Antti Castrén.
Perustarpeiden täyttämisen jälkeen tärkeäksi nousi tiedon saatavuus. Myös Oulun Ukrainalaisten yhdistyksessä toimiva Regina Yarotskaya, Turvaverkko-hankkeen ODL:n projektikoordinaattori, kertoo, kuinka hän tavatessaan ensimmäisiä Ouluun saapuneita ukrainalaisia huomasi heidän ahdistuksensa tiedon puuttumisesta. Kielimuuri ja hajaantuneisuus loivat erityisiä haasteita tiedonvälitykselle. Selvityksessä tunnistettiin akuutti tarve keskitetylle, koordinoidulle palvelukartalle sekä äidinkielellä tapahtuvalle ohjaukselle ja vertaistuelle. Vasta seuraavana askeleena on muodostaa yhteys ympäristöön paikallisen kielen opettelun kautta.
Olga Makarenko, ukrainalainen turvapaikanhakija, psykologi ja Turvaverkko-esiselvityshankkeen projektityöntekijä Nuorten Ystäviltä kuvaa omasta näkökulmastaan, kuinka sodan tuhoama turvallisuuden ja luottamuksen piiri voi sosiaalisten suhteiden kautta hiljalleen taas laajeta. Oulussa lasten harrastuskerho ja turvapaikanhakijanaisten vertaistukiryhmä yhdistävät ukrainalaisia heidän omien kiinnostuksenkohteidensa äärelle heidän omalla äidinkielellään.
Työhön ilman suomen kielen taitoa
Turvaverkon projektipäällikkö, ODL:n Matti Vainokangas korostaa, että selvityksen ensisijainen pyrkimys on inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Kun muut tarpeet on täytetty, alkaa integroituminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Käytännössä se tapahtuu sosiaalisten piirien syntyessä esimerkiksi koulutuksen ja työn kautta. Seminaarin paneelikeskustelussa nousi esiin, kuinka tarvitaan rohkeutta ja resursseja, jotta voidaan mahdollistaa työtä myös ihmisille, jotka eivät puhu sanaakaan suomea ja vain hyvin vähän englantia. Oulussa työllistymispalveluita yhden luukun periaatteella kokoava International House on avautumassa BusinessAsemalla huhtikuussa. Sinne on tavoitteena saada myös kolmannen sektorin tarjonta laajasti esille.
Turvaverkon loppuseminaari oli upea otos asiantuntijuutta, tuloksellisuutta ja yhteisöllisyyttä. Puheenvuorojen ja keskustelun lisäksi osallistujat saivat nauttia ukrainalaisen Satakielet-kuoron ja pienen viulistin esiintymisestä.
Lue lisää Turvaverkosta.
Turvaverkko-esiselvityshankkeen päätoteuttajana toimi ODL ja osatoteuttajina Nuorten Ystävät ry sekä Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan liitto (Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha AIKO). Osarahoittajina toimivat Oulun kaupunki sekä hankkeen toteuttajat. Hanke toteutettiin 10.10.2022-31.3.2023.