Ihana kevät! Huhtikuussa alkaa lumikinosten paksuuden tarkkailu ja pohtiminen, milloin pääsisi pihahommiin. Luontoäitiä pitää hieman avittaa potkimalla lumikinoksia. (Onkohan kukaan tehnyt tutkimusta, montako päivää moisella hommalla saa kevättä joudutettua?)
”Tehtävä toukokuun loppuun mennessä” -lista on yhtä pitkä kuin talvikin oli: omenapuiden ja pensaiden leikkaus, pihan siivoaminen ja haravointi, terassin ja kesäkalusteiden käsittely, trampoliinin kasaus, talvivaatteiden pesu ja talvitavaroiden laittaminen varastoon, ikkunoiden pesu, kasvimaan laittaminen, polttopuiden halkominen ja pinoaminen. Ja ne, joilla on kesämökki, samat jutut tuplana ja muutama homma lisää. Mutta onneksi kesäkuussa on sitten aikaa rentoutua.
Kesäkuun viikonloput täyttyvät kivoista perhejuhlista. On ystäväperheen nuoren valmistujaiset ja kummilapsen rippijuhlat. Juhlavaatteiden ja lahjojen hankkiminen vie oman aikansa. Ennen juhannusta ei taida olla yhtään vapaata viikonloppua. Arki-illat menevät nurmikonleikkuussa, kesäkukkien laittamisessa, kasvimaan kastelussa ja harventamisessa. Lisäksi on lasten kuskaaminen kesäharrastuksiin ja leireille. Omat harrastukset jäävät tauolle, koska aika menee arkipuuhissa. Kaipaan jo lomaa.
Lomakuu alkaa täynnä tarmoa. Mistähän saisi mansikoita edullisimmin? Mattojen pesu on mukavaa kesäpuuhaa ja hyvää liikuntaa. Joissain kesätapahtumissa olisi myös kiva käydä, mutta missä välissä? Pakollinen huvipuistoreissu tai muu matka pitää silti tehdä, että on lapsilla jotain kerrottavaa, kun menevät takaisin kouluun. Kotiin on kiire, koska kesäkukat ja nurmikko ja kasvihuone ja lemmikki. Sadepäivinä vaatehuoneen siivous on kuulunut aina loman tavoitteisiin. Odotetut kesävieraat ovat loman kokokohta, mutta heilläkin on kiire toisaalle.
Elokuussa iskee marjastuskuume ja omenatkin alkavat kypsyä. Tavoitteena on omien ja sukulaisten pakastinten täyttäminen ja vähän ylikin. Jälkitautina voi tulla mustikanpoimintakyynärpää, joka pitäisi saada kuntoon ennen syksyn haravointia. Syyskuun loppupuolella mielen jo valtaa ajatus, että tulisipa jos lumi, pimeys ja pakkanen, jotta saisi rauhoittua. Syksyn pimeillä voi muistella, montakohan kertaa ennätin tai maltoin tänä kesänä makoilla riippumatossa, ihan vain olla ja nauttia kesästä. Mutta tulipahan suoritettua.