ODL
Siirry ajankohtaisiin

Huomio työaikaiseen ruokailuun

Työpäivän aikainen ruokailu on tärkeää työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Terveellinen ruokailu työaikana ei ainoastaan pidä energiatasoja yllä, vaan myös tukee kognitiivista suorituskykyä ja keskittymistä. Työnantajan ja työntekijän yhteistyö on avainasemassa, jotta ruokailuhetket ovat säännöllisiä ja ravitsevia.

Sari sosionomi kertoo: Ruokailuun ei tahdo löytyä aikaa. Aina on joku tai jokin, joka on tärkeämpää kuin oma syöminen. Eväät pitää syödä hätäisesti. Lämmintä ruokaa ei kannata ajatellakaan, jos ei halua syödä sitä kylmänä. Nopeatahtinen syöminen jää päälle, ja kotonakin tulee syötyä ruoka nopeasti. Vatsa oireilee.

Timo toimistotyöläisen aamupäivän aikainen energiankulutus on ollut hyvin vähäistä, koska töihin on tultu autolla ja aamupäivä on kulunut tietokoneen ääressä. Lounasaikana mennään syömään henkilöstöravintolaan tai muuhun lähiseudun ravintolaan. Koska lounaasta maksetaan vajaa 10 euroa, syödään ainakin sen verran. Ruokaa kuluu helposti 1000 kcal edestä, vaikka ravinnontarve tyydyttyisi noin puolella siitä. Iltapäivällä housut kiristävät ikävästi, turvottaa. Väsyttää, ajatukset eivät tahdo pysyä kasassa.

Kampaaja-yrittäjä tilauskirjaa täyttäessään merkitsee kyllä itselleen ruokatauon, mutta luottoasiakkaalle on vaikea sanoa, että seuraava vapaa aika menee ensi viikkoon. Suunniteltu lounastauko jää siis pitämättä. Onneksi jääkaapista löytyy rahkapurkki. Ehkä sillä pärjää pitkän illan? Kylmää kahvia onneksi löytyy aina. Lopulta illalla kotona on nälkä sitä luokkaa, että helposti tulee syötyä ihan liikaa, ja syömisestä väsyneenä on pakko pötkähtää sohvalle.

Rekka-auton kuljettajan ajopiirturi kertoo, että kohta on aika pysähtyä tauolle. Paikaksi valikoituu huoltoasema, koska muutakaan ei ole nyt lähettyvillä. Kyllä täältäkin saa terveellistä, mutta tähän aikaan on valittavana kelmuun pakattu vehnäsämpylä tai munkki. Tai onhan täällä saatavana myös hampurilaisia. Tilattuun lounaaseen ei ole aikaa. Ruokailun jälkeen väsyttää, ja koska on pakko pysyä hereillä, energiajuoma auttaa. Työpäivän jälkeen vireystila on liian koholla, eikä uni tahdo tulla.

Vehnäsämpylä, kuvituskuva.

Taksinkuljettajan, myyntiesittelijän, ravintolatyöntekijän, metsäkoneenkäyttäjän ja matkatyötä tekevän tarinat voit itse kuvitella. Entä mikä on sinun tarinasi?

Työaikainen ruokailu on yksi keskeinen työtehoon, vireystilaan ja hyvinvointiin vaikuttava asia. Työaikainen ruokailu vaikuttaa myös terveyteen ja sitä kautta mm. sairauspoissaoloihin. Vastuu hyvästä työaikaisesta ruokailusta on työnantajalla, työyhteisöllä ja työntekijällä.

Työnantajan (ja pienyrittäjän) velvollisuus on varmistaa, että ruokailu- ja virkistystauot on tosiasiassa mahdollisuus pitää. Kiireeseen ja venymiseen ei voi vedota jatkuvasti. Perusasia on, että työntekijöillä on taukotila, josta löytyy ruoan säilytys- ja lämmitysmahdollisuudet. Laadukkaan henkilöstöravintolan käyttömahdollisuus ja ruokailun tukeminen on plussaa. Tai viihtyisitkö työpaikassa, jossa työantaja tarjoaisi työntekijöilleen työpäivän aikana hedelmiä tai kasviksia?

Työyhteisön tehtävänä on mahdollistaa kaikille työntekijöille kiireetön ruokailuhetki. Kunnioittaa kalenterimerkintöjä eikä aikatauluttaa kokouksia lounastauolle. Päivystää puhelimessa ja sijaistaa työkaveria, että hän pääsee tauolle.

Työntekijänä ja pienyrittäjänä vastuullasi on suunnitella, hankkia ja valmistaa seuraavan työpäivän syömiset. Olla riittävän itsekäs ja pitää ruokailu- ja virkistystauot. Syödä maltilla ja järkevästi. Näin edistät paitsi omaa, myös työnantajasi etua.

Tutustu ODL Liikuntaklinikan ravitsemusterapeutin palveluihin.