Kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajan näkökulmasta lakiesitys muutoksista aktivointisuunnittelua koskien herättää huolta kuntouttavan työtoiminnan palveluiden saatavuudesta ja asiakkaiden monipuolisten tarpeiden tunnistamisesta. Lakimuutos voisi osaltaan keventää hieman viranomaisten työtä, mutta samalla kaventaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia saada oikea-aikaista tukea ja palvelua.
Uudistuksen myötä työllistymistä edistäviä aktivointisuunnitelmia laadittaisiin jatkossa vain niille työttömille, jotka saavat työttömyyden perustella toimeentulotukea. Nykyisellään aktivointisuunnitelma laaditaan kolmikannassa työvoimaviranomaisen, sosiaalihuollon edustajan sekä asiakkaan kanssa kolmikantaisesti aina aktivointiehdon täyttyessä. Aktivointiehto täyttyy, kun työtön työnhakija on ollut riittävän pitkän ajan työttömänä tai hänellä on muutoin vaikeuksia päästä työelämään. Kuntouttavan työtoiminnan palveluun puolestaan pääsee vain kun työnhakijalle on tehty aktivointisuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma.
Hallituksen tavoitteena on esitetyllä muutoksella poistaa päällekkäisyyksiä eri viranomaisten välillä ja keventää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työn hallinnollista taakkaa. Hallinnollisen työn vähentyessä hallitus vastaavasti esittää, että hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta vähennettäisiin 1,6 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lakiesityksen virkatyönä Petteri Orpon hallituksen linjausten mukaisesti ja lakiesitykseen on voitu antaa lausuntoja lausuntopalvelu.fi-palvelussa 7.8.2025 saakka. Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö on antanut oman lausuntonsa, jonka voit lukea täältä.
Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr ottaa kantaa lausunnossaan:
- Muutos voisi keventää viranomaisten työtä, mutta rajoittaa heikossa asemassa olevien pääsyä kuntouttavaan työtoimintaan ja kaventaa kokonaisvaltaista palvelutarpeenarviointia. Aktivointisuunnittelu on tärkeä osa asiakkaan työllistymispolkua. Työttömien työnhakija-asiakkaiden erilaiset tarpeet eivät välttämättä tule tunnistetuksi yksinomaan työvoimaviranomaisten taholta.
- Kuntouttavan työtoiminnan palveluun ohjautuminen kaventuu, mikäli sitä tarjotaan vain toimeentulotukea saaville ja TYM-palveluun ohjautuville työnhakijoille. Palvelun saatavuus tulisi turvata eri elämäntilanteissa ja eri työuran vaiheissa oleville työnhakijoille.
- Kuntouttava työtoiminta nykyisellään on hyvä palvelu eri syistä työttömänä oleville työnhakijoille, koska se mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuden ja asteittaisen siirtymän työelämään. Siirtymä suoraan täysipäiväiseen työhön, opiskeluun tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun pitkän työttömyyden tai muun työllistymistä heikentäneen tilanteen, kuten esimerkiksi osatyökykyisyyden tai pitkän perhevapaan jälkeen, voi olla työnhakijalle haastavaa.
- Lakimuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat euromääräisesti pieniä, ja hyötyjen toteutuminen on epävarmaa lyhyen aikaikkunan ja muiden samanaikaisten uudistusten vuoksi. Hallituksella on yhtä aikaa meneillään myös muita uudistuksia työllisyydenhoitoon, sosiaalihuoltoon ja toimeentulotukeen liittyen, jolloin yksistään aktivointisuunnittelua koskeva muutos on pieni ja irrallinen osa tätä kokonaisuutta. Tällöin vaarana on, että sen hyöty jäisi ”isossa kuvassa” todennäköisesti säästötoimenpiteenä varsin vähämerkitykselliseksi.
- Aktivointisuunnitelman tarkistamisen määräaikaa voisi joustavoittaa ja päätöksenteon aikarajoja väljentää, jotta palveluprosessi olisi joustavampi ja vastaisi paremmin asiakkaiden tarpeita. Tällä voitaisiin osittain jo vastata pienimuotoisesti hallinnollisen työn kevenemiseen niiden asiakkaiden kohdalla, joissa aktivointisuunnittelu kahden eri viranomaisen yhteistyönä ei olisi välttämätöntä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi työnhakijalla, joka selkeästi hyötyy osallistumisesta kuntouttavaan työtoimintaan, mutta hänellä ei ole muutoin sosiaalihuollon tarvetta.
- Lisäksi Oulun Diakonissalaitos toteaa antamassaan lausunnossa, että lakimuutoksessa ei ole riittävästi huomioitu kolmannen sektorin merkitystä kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajina, vaikka niillä on usein pitkä kokemus sekä erityisosaamista kohderyhmän parissa toimimisesta. Palveluja kavennettaessa olisi hyvä ottaa huomioon myös, että kolmas sektori tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmälle myös muita, monipuolisia tukipalveluja omarahoitteisena- ja hankerahoitteisena toimintana. Näillä palveluilla edistetään sekä välillisesti että välittömästi työnhakijoiden siirtymiä koulutukseen ja työelämään. Kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajia olisi hyvä ottaa tiiviimmin mukaan lakivalmisteluun tuomaan käytännön tason näkemyksiä ja kokemuksia asiaan liittyviin yksityiskohtiin ja niiden vaikutuksista kohderyhmään.
Voit käydä lukemassa asiakkaiden tarinoita kuntouttavasta työtoiminnasta:
Kohtaamisia, jotka muuttavat elämän – Miron polku ODL:llä
ODL Starttipajoilta potkua opintoihin ja työelämään
ODL Starttipajoilla toteutetaan työttömille työnhakijoille suunnattua kuntouttavaa työtoimintaa kuudella eri ammattialalla. Starttipajoilla voi opetella esimerkiksi keittiö-, kahvila-, käsityö-, puutyö-, hoiva-, ja tietokonetaitoja sekä harjoitella muita tärkeitä asioita työelämää ja opiskelutaitoja varten. Starttipajoille hakeudutaan Pohteen sosiaalipalveluiden kautta.