ODL:n, Hoivatien ja Nuorten Ystävien henkilöstöä kokoontui 15.4.2024 yhteiseen ekosysteemin kehittämispäivään, jonka aiheena oli nuorten mielenterveyskriisi. ODL ja Nuorten Ystävät ovat Hoivatien omistajayhteisöt. Ekosysteemiyhteistyö mahdollistaa työntekijöiden tutustumisen ja ideoinnin yli organisaatiorajojen.
Yhteinen työpajatyöskentely auttoi samaan arvopohjaan tukeutuvia työntekijöitä jakamaan nuorten kanssa työskentelyssä nähtyjä onnistumisia, haasteita ja niiden juurisyitä. Samalla etsittiin keinoja ja vaikuttamismahdollisuuksia siihen, miten mielenterveyspalveluita ja palvelurakennetta voitaisiin parantaa nuorten näkökulmasta.
Iltapäivässä korostui nuorten mielenterveyspalvelujen toimimattomuus – palveluketjut ovat epäselviä ja ruuhkautuneita, oireilun juurisyitä ei tavoiteta ja nuoria ei osata kohdata tarpeenmukaisin keinoin terveydenhuollon piirissä.
Erityisasiantuntija Reija Paananen DiakHubista avasi tilaisuuden ajankohtaisella katsauksella nuorten hyvinvoinnin tilanteeseen, jossa syvennyttiin palvelujärjestelmän kyvyttömyyteen vastata nuorten pahaan oloon. Useat tutkimukset ja indikaattorit osoittavat, että palveluketjut eivät toimi vaaditulla tavalla, jonka seurauksena sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on suuressa kasvussa. Jo 25 000 nuorta aikuista on mielenterveystyökyvyttömyyseläkkeellä, ja peruskouluikäisistä neljännes kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi, huonoksi tai kärsii masennusoireilusta. Nuorten hyvinvoinnin perusta ja psykologiset tarpeet tulisi huomioida aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nuori tarvitsee luottamusta, kannustusta ja tukea sekä mahdollisuuden tehdä itselle mieluisia asioita.
Käytännön kokemuksia nuorten mielenterveyteen liittyen jakoivat Hoivatien lastensuojelun erityistyöntekijä Pilvi Morko ja työelämäpalveluiden palvelupäällikkö Maria Joona. Mielenterveyspalveluiden pariin on nuorten vaikea päästä. Hoitojonot ovat pitkiä ja hoitoon pääsy kestää liian kauan. Nuoret ja nuorten läheiset eivät välttämättä ole tietoisia saatavilla olevista vaihtoehdoista ja hoitokontaktit ovat epävarmoja.
Ammattilaisten puheenvuorojen jälkeen kuultiin Verton kokemusasiantuntijan tarina, mikä konkretisoi työntekijöille asiakaskohtaamisen ja oikeanlaisen lähestymisen suurta merkitystä.
Lopuksi sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoista koostuva osallistujaryhmä kokoontui työryhmiin jakamaan ideoita ja pohtimaan ratkaisuja mielenterveyskriisiin näkökulmina vaikuttaminen, kehittäminen ja oman työn näkyväksi tekeminen. Työpajoissa nousi esille yhteisöllisen ja pitkäjänteisen työn merkitys, jotta mielenterveyspalvelut saadaan helpommin saataville ja vakiinnutettua toimiviksi prosesseiksi. On tärkeää, että nuori ja hänen perheensä tulevat kohdatuiksi, ja yksi työntekijä ottaa asiakkuudesta vastuun ja sitoutuu nuoren tilanteen helpottamiseen. Palvelu ja nuorelle asetetut vaatimukset on asetettava yksilöllisesti sopivalle tasolle. Luottamusta ja kiinnittymistä palveluun ei voi syntyä, ellei nuori koe oloaan turvalliseksi sekä tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi.
