ODL
Siirry ajankohtaisiin

Osallisuus syntyy kohtaamisissa

Osallisuus tarkoittaa tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon, tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa omaan elämäänsä. ODL Yhdessä -toiminnassa osallisuuden vahvistaminen kulkee mukana kaikessa tekemisessämme. Se näkyy arjen kohtaamisissa, turvallisen tilan rakentamisessa ja siinä, että jokainen osallistuja saa löytää oman tapansa olla mukana.

Osallistujia yhteisessä keskustelutilanteessa. Kuva havainnollistaa kohtaamisten, kuulluksi tulemisen ja osallisuuden merkitystä.

Osallisuus on kokemusta kuulumisesta

Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta: kuuluvansa ja tulevansa kuulluksi. Osallisuus ei ole ulkoapäin tuotettu rakenne, vaan se on toiminnassa kehittyvä yksilön sisäinen tunne voimaantumisesta, valtaistumisesta ja tasavertaisesta toimijuudesta.

Meillä ODL Yhdessä -toiminnassa osallisuuden edistäminen on punainen lanka, joka kulkee läpi kaiken toimintamme. Meille on tärkeää, ettei osallisuuden edistäminen jää suunnitelmien ja teorian tasolle, vaan että olemme sitoutuneita siihen käytännön työn tasolla jokaisessa kohtaamisessa ja arjen tilanteessa.

Näin vahvistamme osallisuutta käytännössä

”Kyllähän se lähtee jotenkin niinku siitä, että nähdään se osallistuminen jotenkin tosi monenlaisena. Että osallistumista voi olla myös se, että kun saapuu paikalle ja vaikka on semmoinen niinku kuunteleva.” 
(työntekijän haastattelu)

THL:n Osallisuuden edistäjän oppaan mukaan asiakkaan osallisuus vahvistuu, kun hän tulee kohdatuksi tarpeineen ja toiveineen. Osallisuuden edistämistyössä tarvitaan työotetta, jossa toimintaan osallistuva ihminen kohdataan yksilönä ja ymmärretään, että toimintaan osallistuminen voi näyttää monenlaiselta. Ei ole vain yhtä oikeanlaista tapaa osallistua, vaan me ODL Yhdessä -toiminnassa pyrimme löytämään osallistujan kanssa yhdessä juuri hänelle sopivimman tavan osallistua.

Toimintaan osallistumista ja osallistuvan ihmisen osallisuutta voidaan tukea ja edistää monin tavoin käytännön työssä, arjen toiminnassa ja asiakaskohtaamisissa. Tilanteiden ennakointi ja valmistelu etukäteen yhdessä osallistujan kanssa voivat madaltaa osallistumisen kynnystä sekä vähentää epävarmuutta ja jännitystä. Työntekijä ja osallistuja voivat esimerkiksi sopia, että työntekijä muistuttaa tapaamisista ennakkoon tai tulee osallistujaa vastaan alaovelle, jolloin he voivat saapua ryhmätilaan yhdessä.

Selkeät ja tarvittaessa kirjalliset ohjeet sekä suunnitelmien ja aikataulujen läpikäyminen yhdessä helpottavat osallistumista. Myös osallistujien aistiyliherkkyyksien huomioiminen poistaa osallistumisen esteitä. Yhdessä nämä toimintatavat rakentavat turvallista tilaa, joka mahdollistaa luottamuksen syntymisen, osallistumisen ja sitä kautta osallisuuden kokemuksen vahvistumisen.

Yhteisö tukee osallisuuden kokemusta 

Pidämme tärkeänä, että toimintaan osallistuva ihminen otetaan mukaan toiminnan tavoitteiden asettamiseen ja suunnitteluun sekä että hänelle annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa ja tehdä valintoja. Yhtä tärkeää on palautteen, kannustuksen ja kiitoksen antaminen osallistujalle sekä tilanteiden sanoittaminen työntekijän toimesta.

Osallistujat tukevat myös toistensa osallistumista ja osallisuuden kokemuksen vahvistumista. He muodostavat yhteisön, jossa toiset osallistujat huomioidaan ja opitaan tuntemaan. Samalla syntyy vertaistukea, apua ja kannustusta. Työntekijällä on tärkeä rooli näiden tilanteiden mahdollistajana sekä siinä, että hän auttaa osallistujia tunnistamaan ja ymmärtämään, millainen merkitys heidän toiminnallaan ryhmässä voi olla toisille osallistujille.

Osallistujia yhteisessä toiminnassa pöydän ääressä. Kuva havainnollistaa osallisuuden, yhdessä oppimisen ja kohtaamisten merkitystä.

Mistä osallisuuden vahvistumisen huomaa?

”Itestä on tuntunut silleen, että on semmoinen, no, tärkeä henkilö siinä ryhmässä.” 
(osallistujan haastattelu)

Kun toimintaan osallistuvan ihmisen osallisuus alkaa vahvistua, se voi näkyä monella tavalla. Osallisuuden vahvistuessa osallistuja sitoutuu toimintaan entistä vahvemmin, uskaltaa ottaa tilaa vuorovaikutustilanteissa, toimii oma-aloitteisemmin ja sanoittaa tunteitaan sekä toiveitaan avoimemmin.

Kun osallistujan pystyvyyden tunne, itsetunto ja itsevarmuus vahvistuvat, hän ottaa enemmän vastuuta omien asioidensa hoitamisesta, suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaammin ja alkaa tehdä tulevaisuuden suunnitelmia. Hiljalleen tämä näkyy myös ulospäin muutoksina osallistujan elämässä ja hyvinvoinnissa.

”Musta tuntuu, että mulla on vaan silleen niin hyvä kokemus tästä kaikesta. Sitten on myös silleen hyvä mieli lähteä täältä, ettei jää mikään asia vaivaamaan. Minulle ainakin tämä on ollut tosi positiivinen kokemus.” 
(osallistujan haastattelu)

 

Lähteet:
THL 2023. Osallisuuden edistäjän opas.
Talentia 2022. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 

 

Katja Perälä on sosionomiopiskelija Oulun ammattikorkeakoulusta. Hän suoritti harjoittelujaksonsa ODL:llä kevään ja kesän 2026 aikana. Harjoittelu tarjosi Katjalle mahdollisuuden tutustua monipuolisesti ODL:n toimintaan, erilaisiin palveluihin sekä hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseen käytännössä.