ODL Vapaaehtoiset kohtaavat ikäihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Joskus vapaaehtoisia jää askarruttamaan ikäihmisen mielen hyvinvointi. Elämänpiirin kapeutuminen, toimintakyvyn heikkeneminen ja menetykset voivat toki lannistaa ikäihmisiä, mutta masennus ei kuulu normaaliin vanhenemiseen. Onneksi on paljon, mitä mielen hyvinvoinnin eteen voi tehdä – ja missä vapaaehtoiset voivat olla avuksi.
Kohtaamiseen sopii samat neuvot, oli kyse sitten lyhyemmästä tai pidemmästä kohtaamisesta, tai siitä, että kohdattavalla olisi erilaisia haasteita mielialan ja mielenterveyden kanssa. Ihminen kohdataan aina avoimesti kuunnellen, pyrkien ymmärtämään hänen elämäntilannettaan, sitä mikä hänelle on tällä hetkellä merkityksellistä, ilman ennakko-oletuksia. Tärkeintä mitä vapaaehtoinen voi tehdä, on läsnäolo ja ikäihmiselle osoitettu aika ja kiinnostus.
Lyhyessäkin kohtaamisessa yhteyden luominen, sen osoittaminen, että vapaaehtoinen on paikalla juuri tätä ihmistä varten, luo turvallisuuden tunnetta. Toisen kohtaaminen ”kuin tapaisi vanhan ystävän” -asenteella voi auttaa mukavan ilmapiirin luomisessa.
Mielen hyvinvointi koostuu palasista
Mielen hyvinvointi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Se koostuu palasista, joita voi aina vahvistaa. Hyvä ruoka ja siitä nauttiminen sekä riittävä lepo ovat tietysti tärkeitä. Kaikki liike on hyväksi, ja etenkin yksitoikkoinen liikunta, kuten kävely, purkaa hyvin ahdistusta. Liike ja toiminta auttaa sekä kehon että mielen jumeihin, ja aivot iloitsevat siitä, kun saa jotain aikaan.
Rutiininomainen päivärytmi luo turvallisuutta ja siihen vapaaehtoisen vierailu luo piristävän poikkeuksen. Tärkeää olisi, että menneen kanssa voi elää sovussa, ja osata hyväksyä ja läpikäydä tunteet niin, ettei niihin jäisi vellomaan. Mikä auttaisi elämään itsenäistä ja omannäköistä elämää?
Vapaaehtoinen voi tuoda toivoa ja iloa elämään
Vapaaehtoinen voi rohkaista tekemään mielen hyvinvointia parantavia asioita. Kehua onnistumisista ja osoittaa arvostusta. Toimia kuuntelijana, seurana ja lohtuna, vaikka mieliala olisikin alhaalla. Muistella yhdessä elettyä elämää. Jos ikäihmisellä on tapana puhua kovasti vaivoistaan, ehkä voidaan sopia alkuun “vaivavartti”, jonka jälkeen puhutaan muista asioista? Ihmisen elämänasennetta ei toki voi toinen muuttaa, mutta ehkä yhdessä voidaan miettiä asioita, joista voi olla kiitollinen, ja joista saa vielä iloa ja voimaa.
Yhdessä tekeminen ja uusien asioiden kokeilu voi olla piristävää. Voisiko yhdessä, vaikka leipoa, askarrella, tehdä käsitöitä, pelata uutta peliä, lukea jotain? Kevään edetessä istuttaa siemeniä multaan? Musiikki ja tanssi myös mainitaan aina, kun puhutaan mielen hyvinvoinnista. Tiedätkö mikä on tapaamasi ikäihmisen lempimusiikkia? Onko hän nauttinut tansseissa käymisestä? Yksinkertaisia perhostaputtelu- ja hengitysharjoituksia voi tehdä yhdessä, ja ne auttavat kehoa rauhoittumaan ja rentoutumaan.
Tärkeää vapaaehtoiselle on toki myös tunnistaa oma jaksamisensa ja säilyttää oma mielen hyvinvointinsa. ODL:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit ovat vapaaehtoisten tukena tarvittaessa ja yhteisissä tapaamisissa voi purkaa omia ajatuksiaan ja saada vertaistukea.
ODL tarjoaa ikäihmisten sosiaalisen ja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi esimerkiksi KortteliKohtaamiset-toimintaa, yhteislaulua sekä vapaaehtoistoimintaa. ODL on tukenasi elämän solmuissa – avaamassa solmuja ja solmimassa uusia tukevia liitoksia. Ammattilaisemme kulkevat rinnallasi, kun tarvitset tukea henkiseen tai fyysiseen hyvinvointiin. Meille voit tulla sellaisena kuin olet.
Lähteet:
Miten ikääntynyt voi tukea omaa mielen hyvinvointia?
Hyvä mieli, Pohdintoja mielen hyvinvointiin -työkirja