Keväällä 2023 alkaneessa Työpajoilta työelämään -hankkeen hankesuunnitelmassa yhtenä osatavoitteena oli pyrkiä lisäämään rekrytointivaikeuksista kärsivien alojen tunnettuutta ja vetovoimaa matalan kynnyksen työpajatoiminnalla sekä tarjoamalla asiakkaille mahdollisuuksia työkokeilun kautta tutustua eri alojen tehtäviin.
Hanketiimimme lähti pohtimaan, olisiko yhtenä mahdollisena keinona toteuttaa seinätöntä työpajatoimintaa rekrytointivaikeuksissa olevissa yrityksissä järjestämällä esim. pop up –työpajoja yrityksissä.
Mistä malli lähti muotoutumaan?
Palvelun kehittämisen aloitimme kartoittamalla työttömien työnhakijoiden ajatuksia ja toiveita pop up -työpajoista sähköisen kyselyn avulla. Kyselyn julkaisimme BusinessOulun uutiskirjeessä ja vastauksia saimme 39. Samanaikaisesti kartoitettiin työnantajatahoilta kiinnostusta lähteä kehittämään yhteistyössä työpajamallia – tällä huomioitiin myös työvoimapulasta kärsiviä toimialoja.
Työnhakijoiden vastauksista saimme suuntaa pop up -työpajatoiminnan sisältöön ja tavoitteisiin. Työnhakijoiden ajatukset korreloivat meidän suunnitelmiemme kanssa ja näin suunnittelimme rungon toiminnalle. Mallin mukaisesti Työllisyyspajat-toiminta voi toteutua esimerkiksi kolmen viikon ajan, kahtena päivänä viikossa ja neljä tuntia päivässä.
Ensimmäinen pop up -pilotti toteutui syyskuussa 2024 ja siihen osallistui kaksi osallistujaa. Kokemukset ja havainnot alkoivat nopeasti antaa tietoa, mihin suuntaan toimintaa kannattaa kehittää.
”Oli antoisa kokemus, kiva päästä tutustumaan yritykseen, työntekijöihin ja työtehtäviin. Kokeilla omaa jaksamista. Tasa-arvoista suhtautumista työkokeilijoihin työyhteisössä.”
Työllisyyspaja – matalan kynnyksen näytön paikka ja kohtaamisen tila
Nimesimme pop up -työpajan Työllisyyspajaksi, joka on käytännössä matalan kynnyksen työpaja. Ydinajatus on tehdä työnhakijan osaaminen näkyväksi tavalla, joka ei aina onnistu perinteisin keinoin, kuten CV:llä tai työhaastattelussa. Malli sopii monenlaisiin toimintaympäristöihin ja hyödyttää osallistujien lisäksi myös työnantajia ja ammattilaisia.
Toiminta rakentuu osallisuudelle, yhdenvertaisuudelle ja yksilöllisille vahvuuksille. Se voi tukea siirtymistä avoimille työmarkkinoille, koulutukseen tai jatkopalveluihin – jennen kaikkea se tarjoaa konkreettisen tilanteen, jossa osaaminen voidaan sanojen sijaan näyttää tekemisen kautta. Mallia kirjatessa pohdinnan apuna hyödynnettiin myös THL:n 24 apukysymystä osallisuuden edistämisestä.
Tavoitteet ja hyödyt – mitä osallistuja ja työnantaja saavat?
Työllisyyspajan vaikutukset näkyvät monella tasolla. Osallistujalle tärkeintä on usein se, että työelämä ei jää etäiseksi mielikuvaksi, vaan siitä saa aitoja kokemuksia. Toimintaan kuuluivat alku- ja päätöskeskustelut työnantajan, asiakasosallistujan ja työhönvalmentajan kesken. Työhönvalmentajan tuki oli käytettävissä koko Työllisyyspaja-jakson ajan ja sekä osallistuja, että työnantaja antoivat kirjallisen palautteen toiminnasta jakson päätteeksi.
Työllisyyspajojen keskeiset hyödyt osallistujalle ovat:
- Käytännön kokemus työelämästä ja arjen työtehtävistä.
- Matalan kynnyksen tutustuminen eri toimialoihin ja yrityksiin.
- Osaamisen ja itseluottamuksen vahvistuminen tekemisen kautta.
- Merkityksellinen palaute ja arvio omasta työskentelystä.
- Verkostoituminen työnantajien kanssa, mikä helpottaa työllistymistä.
- Osallistumistodistus, jota voi hyödyntää myöhemmin työnhaussa.
Hyödyt työnantajalle:
- Mahdollisuus tutustua potentiaalisiin työntekijöihin aidossa toimintaympäristössä.
- Tuki rekrytointiin, erityisesti silloin kun osaamista on vaikea tunnistaa pelkkien hakemusten perusteella.
Miten toiminta muuttui käytännön kokemusten myötä?
Alkuvaiheessa työllisyyspajat suunniteltiin ennen kaikkea näytön paikoiksi, joissa työnhakijat voivat osoittaa työtaitojaan työnantajille. Käytännön toteutus kuitenkin osoitti, että monelle osallistujalle työpaja on ollut myös mahdollisuus tutustua työelämään ja työympäristöihin turvallisesti.
Vaikka työllisyyspajoissa ei varsinaisesti tehdä työkyvyn arviointia, niiden avulla voidaan tehdä havaintoja osallistujan toiminta- ja työkyvystä. Lisäksi jatkopolut eivät ole rajoittuneet vain työllistymiseen tai työkokeiluihin: osa osallistujista on löytänyt myös koulutuspolun jatkotoimena. Lisäksi voidaan todeta, että pajojen alat valikoituvat usein osallistujien toiveiden, osaamisen ja tavoitteiden mukaan – mikä tukee motivaatiota ja sitoutumista.
Työpajojen toteuma Työpajoilta työelämään -hankkeessa
Toiminnan kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa saatiin seuraavia tuloksia:
- Todettiin, että esite selkeällä suomen kielellä osallistujille on tarpeellinen ja se tuotettiin.
- Työllisyyspajoihin osallistui yhteensä 7 asiakasta.
- Mukana oli 6 yritystä eri toimialoilta.
- Järjestettiin Työllisyyspajoihin osallistuneille asiakkaille pop up –kehittämistyöpaja syksyllä 2025, missä asiakkaat saivat arvioida kehittämäämme Työllisyyspaja-mallia ja antaa palautetta toiminnasta.
Kokemuksemme osoitti, että Työllisyyspajojen avulla työnhakijoiden osaaminen tulee näkyväksi myös heidän osalta, joille perinteinen työnhaku on hankalaa. Lisäksi kohtaaminen osallistujan ja työnantajan välillä tapahtuu aidossa tekemisessä, ei vain keskusteluissa.
Työllisyyspaja-toimintamalli on kuvattuna Innokylä-alustalla, missä siihen voi kokonaisuudessaan tutustua.
ODL Työpajoilta työelämään -hankkeen tavoitteena on ollut tukea osallistujien työllisyyttä ja työllistymistä edistäviin palveluihin kiinnittymistä. Toiminta-aika on 1.4.2023-7.5.2026. Hankkeen aikana mukana toiminnassa oli yhteensä 221 henkilöosallistujaa. Hanke on ESR+ -ohjelmakauden hanke ja sitä osarahoittaa Oulun kaupunki ja ODL. Lue lisää täältä.