”Uusi maa ei tunnu enää vieraalta. Kun osaa kielen, voi tuntea olevansa oikeasti kotona.”
Kuvitellaan tilanne, jossa ihminen muuttaa täysin uuteen ympäristöön. Kaikki ympärillä näyttää, kuulostaa, maistuu ja tuoksuu erilaiselta kuin ennen. Lisäksi ympärillä olevat ihmiset puhuvat kieltä, jota ei vielä ymmärrä. Tällaisessa tilanteessa on luonnollista tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja vieraaksi.
Tätä blogia varten haastateltiin maahan muuttaneita kokemustoimijoita, jotka kertoivat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan suomen kielen merkityksestä kotoutumisessa. Heidän tarinoissaan korostui yksi yhteinen viesti: kieli on paljon enemmän kuin sanoja ja kielioppia. Se on tärkeä väline yhteiskuntaan kiinnittymisessä, uusien ihmissuhteiden rakentamisessa ja oman paikan löytämisessä uudessa kotimaassa.
Suomen kieli on haastava, mutta palkitseva
Suomen kieltä pidetään usein vaikeana oppia. Sen rakenne, sijamuodot ja sanasto poikkeavat monista muista kielistä, ja lisäksi erilaiset puhekielen muodot ja murteet voivat hämmentää kielenoppijaa.
Haasteita aiheuttaa jo kirjoitusjärjestelmä. Esimerkiksi arabian kielessä kirjoitetaan oikealta vasemmalle, ja aakkoset ovat täysin erilaiset kuin suomessa. Erään kokemustoimijan mukaan myös monimerkityksiset sanat voivat tehdä viestien tulkitsemisesta vaikeaa.
Kokemustoimijat kuvasivat osuvasti, että Suomessa tuntuu olevan käytössä useita eri kielimuotoja samaan aikaan: kirjakieli, puhekieli, murteet ja nuorten käyttämä kieli. Koulutuksessa opetellaan yleensä kirjakieltä, mutta arjessa vastaan tulee usein puhekieltä, jonka ymmärtäminen vie aikaa. Monet kertoivat oppineensa puhekieltä parhaiten työharjoitteluissa, vapaaehtoistoiminnassa ja arkisissa kohtaamisissa suomalaisten kanssa.
Vaikka suomen oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä, siihen suhtauduttiin myös positiivisesti. Suomen kieltä kuvattiin vaikeaksi, mutta samalla mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi haasteeksi.
Kieli yhdistää ihmisiä
Kieli on keskeinen väline ajatusten, tunteiden ja kokemusten jakamiseen. Sen avulla ihmiset voivat ymmärtää toisiaan, ja rakentaa yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan.
Kokemustoimijoiden mukaan suomen kielen osaaminen avaa ovia opiskeluun, työelämään ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kielen avulla arjen asioiden hoitaminen helpottuu ja samalla kasvaa tunne itsenäisyydestä. Kun asioita pystyy hoitamaan ilman jatkuvaa toisen ihmisen apua, vahvistuu myös luottamus omiin kykyihin.
Kieli tukee uusien ihmissuhteiden syntymistä ja auttaa tutustumaan paikallisiin ihmisiin. Myös turvallisuuden tunne lisääntyy, kun esimerkiksi viranomaisasiointi, terveyspalveluiden käyttö tai avun pyytäminen hätätilanteessa onnistuu omalla kielitaidolla.
Muutama mukava sana voi ilahduttaa minua koko päivän
Haastattelujen perusteella tärkein tekijä kielen oppimisessa on mahdollisuus käyttää kieltä käytännössä. Eräs kokemustoimija sanoi viisaasti: ”Kieltä ei voi oppia yksin.”
Erityisen merkittäviksi tekijöiksi kielen oppimisen kannalta nousivat vapaaehtoistoiminta ja työharjoittelut, joissa pääsee harjoittelemaan suomen puhumista luonnollisissa tilanteissa. Samalla opitaan suomalaisesta työkulttuurista, tutustutaan uusiin ihmisiin ja luodaan ystävyyssuhteita. Kokemustoimijat pitivät tärkeänä sitä, että kielen puhumista pääsee harjoittelemaan suomalaisten kanssa.
Myös arjen pienillä kohtaamisilla on suuri merkitys. Kannustava palaute naapureilta, kaupan kassalta tai muilta kohtaamilta ihmisiltä voi rohkaista käyttämään kieltä enemmän. Pienikin keskustelu paikallisen ihmisen kanssa voi lisätä tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon ja tulee ymmärretyksi.
Monet pitivät tärkeänä myös sitä, että ympärillä olevat ihmiset ovat kärsivällisiä. Yksinkertaiset lauseet, kuten ”Anteeksi, en ymmärtänyt. Voisitko puhua hitaammin?”, auttavat eteenpäin ja antavat mahdollisuuden oppia uusia sanoja ja ilmauksia turvallisesti.
Ennen kuin oppii kieltä, voi tuntea olonsa, ettei kuulu mihinkään
Kielen merkitys ulottuu paljon käytännön asioiden hoitamista pidemmälle. Kokemustoimijoiden kertomuksissa korostui erityisesti se, että kieli auttaa tuntemaan kuuluvansa yhteiskuntaan.
Kun ympärillä käytävää keskustelua alkaa ymmärtää, ympäristö ei tunnu enää yhtä vieraalta. Mahdollisuus osallistua keskusteluihin, asioida itsenäisesti ja toimia osana yhteisöä vahvistaa kokemusta siitä, että on osa ympäröivää yhteiskuntaa eikä vain sen ulkopuolinen tarkkailija.
Kielen avulla myös yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet vähenevät. Se toimii sillanrakentajana ihmisten välillä ja auttaa löytämään oman paikan uudessa kotimaassa.
Suomen kielen osaaminen ei ole vain käytännöllinen taito. Monelle maahan muuttaneelle se on avain osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja tunteeseen kotiutumisesta. Kun paikallista kieltä osaa edes jonkin verran, uuden maan yhteiskunta alkaa avautua aivan uudella tavalla. Siksi kieli on yksi tärkeimmistä onnistuneen kotoutumisen rakennuspalikoista.
Kirjoittaja Anne Pekkala toimii projektikoordinaattorina Hyvä arki yhdessä -hankkeessa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Muita rahoittajia ovat Oulun kaupunki sekä hanketoteuttajat. Hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä sekä osatoteuttajina ODL ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.