Voiko luonto saada liikkeelle silloin, kun mieli on kuormittunut eikä liikkeelle lähteminen tunnu helpolta? ODL Liikuntaklinikan Mieliluontoon-hanke vei 183 työikäistä luontoon vuosina 2024-2026. Tulokset ovat rohkaisevia: yksilöohjaukseen osallistuneista 74 % koki liikuntatottumustensa muuttuneen, ja seurantakyselyyn vastanneista 93 % oli jatkanut luonnossa liikkumista myös ohjauksen päätyttyä. Hankkeen tulokset ja käytännön opit on nyt koottu loppuraporttiin.
ODL:n Mieliluontoon-hankkeessa etsittiin keinoja auttaa mielenhyvinvoinnin haasteita kokevia työikäisiä luonnossa liikkumisen pariin. Ohjauksiin osallistuneista 183 henkilöstä 75 sai yksilöohjausta ja 108 osallistui luontoliikuntaryhmiin. Tavoitteena ei ollut tehdä pitkiä vaelluksia tai hikisiä urheilusuorituksia, vaan löytää jokaiselle mielekäs tapa liikkua luonnossa – samalla mielenhyvinvointia tukien.
Arjen huolet unohtuivat luonnossa
Luontoliikuntaohjauksissa kokeiltiin monenlaisia tapoja liikkua ja rauhoittua luonnossa. Osallistujat pääsivät esimerkiksi metsäkävelyille, kokeilemaan avantouintia ja ponien taluttamista sekä tekemään erilaisia aisti- ja läsnäoloharjoituksia.
Luontoliikuntaohjauksiin osallistuneet kokivat muutoksia niin liikkumisessaan kuin hyvinvoinnissaan. Yksilöohjauksen loppukyselyyn vastanneista 74 % kertoi liikuntatottumustensa muuttuneen. Myös luontoliikuntaryhmissä havaittiin myönteisiä muutoksia mielenhyvinvoinnissa: esimerkiksi tarmottomuuden, voimattomuuden, jännittyneisyyden ja ylirasittuneisuuden kokemukset vähenivät. Moni kertoi ohjausten myötä ulkoilevansa aiempaa enemmän ja säännöllisemmin sekä saaneensa rohkeutta kokeilla uusia tapoja liikkua.
Luonnossa liikkumisen välittömiä vaikutuksia mielenhyvinvointiin arvioitiin psykologisen elpymisen mittarilla. Sen avulla selvitettiin, kuinka hyvin osallistujat kokivat irrottautuvansa arjen huolista, rauhoittuvansa ja virkistyvänsä luontoliikuntakertojen aikana. Yksilöohjauksen elpymisarvioiden keskiarvo oli 4,55 asteikolla 1–5.
Luonnossa liikkuminen jatkui monella myös ohjausten päätyttyä. Kolmesta kuuteen kuukautta myöhemmin toteutettuun seurantakyselyyn vastanneista 93 % oli jatkanut luonnossa liikkumista vähintään satunnaisesti. Lisäksi 68 % koki mielenhyvinvointinsa kohentuneen ja 71 % kertoi jaksavansa arjessa aiempaa paremmin. Vaikka tulokset perustuvat osallistujien omiin arvioihin, muutoksia ei voida yksiselitteisesti osoittaa ohjauksen ansioksi. Ne antavat kuitenkin rohkaisevia viitteitä luonnossa liikkumisen mahdollisuuksista tukea hyvinvointia ja muodostua pysyvämmäksi osaksi arkea.
– Me lähdimme liikkeelle mielenhyvinvoinnista, emme liikuntasuorituksista. Monelle osallistujalle tärkeintä oli aluksi löytää keinoja rauhoittaa hermostoa, palautua kuormituksesta ja saada hetki hengähdystä arkeen. Kun tavoitteena ei ollutkaan liikkua enemmän vaan voida paremmin, kynnys lähteä luontoon madaltui. Ja samalla, melkein huomaamatta, myös liikkuminen lisääntyi, kertoo Mieliluontoon-hankkeen projektityöntekijä Sini Koho.
Oulussa kehitetty luontoliikunnan palvelupolku käyttöön myös muissa kunnissa
Miten luonnossa liikkumisesta saataisiin luonteva osa kuntien liikuntaneuvontaa? Tähän etsittiin ratkaisuja ODL Liikuntaklinikan ja Oulun kaupungin liikuntapalveluiden yhteistyössä.
Yhteisessä työskentelyssä syntyi mielenhyvinvointia tukeva luontoliikunnan palvelupolku, joka auttaa liikuntaneuvojia tunnistamaan luonnossa liikkumisesta hyötyviä asiakkaita ja tukemaan heitä sopivien liikkumistapojen löytämisessä.
Oulussa kehitettyä palvelupolkua vietiin käytäntöön myös seitsemässä muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa: Kempeleessä, Limingassa, Raahessa, Utajärvellä, Tyrnävällä, Vaalassa ja Muhoksella.
Oulun kaupungin liikuntapalveluissa yhteistyön tulokset näkyvät jo käytännössä.
– Liikuntaneuvonnan esitietokyselyyn on lisätty kysymys luontosuhteesta, jotta luonto muistetaan ottaa puheeksi. Liikuntaneuvonnasta aktivoidutaan myös ulos aina, kun tilanne sen mahdollistaa ja se tukee asiakkaan tavoitteita. Näin keskustelua ja liikkumista voidaan yhdistää enemmän, kertoo Oulun kaupungin liikuntapalveluiden ohjauspalveluiden päällikkö Eeva Tallqvist.
Käytännön työkalut tuovat luonnon osaksi asiakastyötä
Hankkeessa kehitettiin myös käytännön työkaluja, joiden avulla luonnossa liikkuminen ja mielenhyvinvointi voidaan huomioida aiempaa suunnitelmallisemmin liikuntaneuvonnassa ja muussa asiakastyössä. Esimerkiksi kuvakortit ja keskustelukysymykset auttavat ottamaan asiakkaan luontosuhteen puheeksi, kun taas luontoliikuntasuunnitelma ja menetelmäopas tarjoavat keinoja luonnossa liikkumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Raahessa työkalut ovat jo päässeet käyttöön.
– Mieliluontoon-kuvakortit ovat jo olleet apuna liikuntaneuvonnan asiakastapaamisissa. Haluamme hyödyntää hankkeen oppeja myös ohjatuissa liikuntaryhmissä ja lisätä luontoliikunnan mahdollisuuksia Raahessa. Tavoitteena on, että luonnossa liikkuminen tukisi entistä useamman kuntalaisen hyvinvointia ja jaksamista, kertoo Raahen kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Toni Ojala.
Tutustu loppuraporttiin ja työkaluihin
Mieliluontoon-hankkeen loppuraportissa esitellään tarkemmin osallistujien kokemuksia, luonnossa liikkumisen jatkumista sekä kuntien kanssa tehtyä kehittämistyötä.
Hankkeessa syntyneet oppaat ja käytännön työkalut ovat maksutta kaikkien käytettävissä Innokylässä. Materiaalit soveltuvat esimerkiksi liikuntaneuvonnan, elintapaohjauksen sekä sosiaali- ja terveysalan asiakastyön tueksi.
Tutustu Mieliluontoon-hankkeen loppuraporttiin
Tutustu Mieliluontoon-hankkeen työkaluihin ja toimintamallin kuvaukseen Innokylässä
Kunnan liikuntaneuvonnasta Mieliluontoon -hankkeen tavoitteena on edistää mielenhyvinvoinnin haasteita kokevien työikäisten luonnossa liikkumista ja luoda luontoliikunnan palvelupolku liikuntaneuvontaan. Hanke saa rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta ja yhteistyökumppanina toimii Oulun kaupungin liikuntapalvelut. Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2024-31.10.2026. Hankkeen ajankohtaisia uutisia voit seurata Instagramista.
