Tammikuun teema:
Hengitystieinfektio ja paluu urheiluun
Suomalainen sairastaa keskimäärin 2‒4 flunssaa vuodessa. Pienet lapset sairastavat tätäkin enemmän. Flunssa on viruksen aiheuttama äkillinen hengitysteiden limakalvotulehdus, mistä käytetään myös nimityksiä nuhakuume ja vilustuminen. Tyypillisiä flunssaoireita ovat kuume, lihas- tai nivelkivut, kurkkukipu ja väsymys.
Flunssan aikana urheileminen ja harjoittelu on perusteltua jättää väliin, sillä kuumeinen sairaus on jo yksinään elimistölle kovempi rasite kuin urheiluharjoitus ja voi pahimmillaan johtaa jopa sydänlihastulehdukseen. Elimistön täydellinen toipuminen kuumeisesta infektiosta voi kestää useita viikkoja, joten liikunta on tärkeä aloittaa infektion jälkeen asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen ja lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle huomioiden. Liian kuormittava liikunta saattaa pidentää toipumisaikaa ja aiheuttaa jälkitauteja, kuten pitkittynyttä yskää.
Lääkäriin on syytä hakeutua, mikäli virusinfektio ei parane odotetusti tai ilmenee poikkeavaa väsymystä, rintakipua, sydämen rytmihäiriöitä (muljahduksia, tykyttelyä), hengenahdistusta tai tajunnanhäiriötä. Toistuvien infektioiden taustalta voi joskus löytyä pitkittynyt poskiontelotulehdus, rasitusastma tai ylirasitustila. Uusimpien tutkimusten perusteella lievän COVID-19 infektion jälkeen voi liikuntaan ja urheiluun palata samalla tavalla, kuten muidenkin lievien ylähengitystieinfektioiden jälkeen.
Mietityttääkö sinua liikuntaan palaaminen hengitystieinfektion jälkeen? Otathan tällöin yhteyttä asiantuntijoihimme.
