Viime talvena 41-vuotias Henna (nimi muutettu) eli vaikeaa ja emotionaalisesti kuormittavaa elämävaihetta. Hän huomasi kaipaavansa palautumista ja lisää voimavaroja arkeen. ODL:n verkkosivuilta vastaan tullut Mieliluontoon-hanke ja mahdollisuus maksuttomaan luontoliikunnan yksilöohjaukseen herätti kiinnostuksen, vaikka Henna ei tiennyt tarkalleen, mitä odottaa.
Kaksi ihmistä metsäpolulla.
Ensimmäisellä tapaamisella Henna ja Mieliluontoon-hankkeen ohjaaja Katariina keskustelivat Hennan elämäntilanteesta, voimavaroista ja iloa tuovista asioista. Keskustelun tukena hyödynnettiin kuvakortteja, joista Henna valitsi kaksi itseään puhuttelevaa kuvaa: metsämaiseman sekä kaksi ihmistä kulkemassa yhdessä metsäpolulla.
Jälkikäteen valinta tuntuu merkitykselliseltä.
– Kuvien kautta oli helpompi hahmottaa, mikä juuri siinä elämäntilanteessa tuntui tärkeältä: ulkona oleminen, liikkuminen ja ehkä myös se, ettei kaikkea tarvinnut tehdä yksin.
Mieliluontoon-hankkeen yksilöohjauksessa luontoon lähtemistä suunniteltiin asiakkaan omista lähtökohdista, voimavaroista ja kiinnostuksenkohteista käsin. Tavoitteena oli löytää jokaiselle mielekkäitä tapoja hyödyntää luonnossa liikkumista oman hyvinvoinnin tukena.
Yhteisillä metsäretkillä ohjaajan kanssa Henna huomasi vähitellen luonnon palauttavan vaikutuksen. Ajatukset irtautuivat helpommin stressiä aiheuttavista asioista, hengitys tasaantui ja kiire hellitti.
Myös suhtautuminen ulkoiluun muuttui. Kävelyn ei tarvitse tarkoittaa liikuntasuoritusta tai matkaa paikasta toiseen. Se voi merkitä aikaa, jonka antaa itselleen.
– Voin hetkeksi jättää arkiset huolet taka-alalle, hengittää mäntymetsän ilmaa ja katsella ympärilleni.
Hennan kokemukset heijastavat myös Mieliluontoon-hankkeen laajempia tuloksia. Yksilöohjaukseen sisältyneet luontoliikuntakerrat koettiin erittäin elvyttäviksi, ja niiden elvyttävyyden keskiarvo oli 4,55 asteikolla 1–5. Osallistujien kokemuksissa korostuivat erityisesti arjen huolten unohtaminen, rentoutuminen ja rauhoittuminen.
Kun kuuntelija sai itse puhua
Kulkeminen luonnossa ohjaajan kanssa merkitsi Hennalle paljon. Omassa elämässään ja työssään hän oli tottunut kuuntelemaan muita. Metsäretkillä roolit vaihtuivat.
– Minä sain olla se, joka puhui, ja joku toinen kuunteli.
Rinnakkain käveleminen, metsä ja rauhallinen keskustelu loivat tilan, jossa omia ajatuksia pystyi sanoittamaan.
– Metsä, liike ja rauhallinen keskustelu muodostivat tilan, jossa sain hetkeksi laskea huoleni kannettavaksi myös jonnekin itseni ulkopuolelle.
Ohjausten päätyttyä luonnon elvyttävät kokemukset eivät kuitenkaan jääneet pelkästään talvisille metsäpoluille. Kesällä Henna löysi kirjan, jossa esiteltiin kävelyreittejä ja luontokohteita eri puolilla Suomea. Hän merkitsi kiinnostavia paikkoja ja lähti tutustumaan niihin.
Luonnossa liikkumisen jatkuminen ohjausten jälkeen oli nähtävissä myös muilla Mieliluontoon-hankkeen ohjaustoimintaan osallistuneilla asiakkailla. Yksilöohjauksen loppukyselyyn vastanneista 73,8 prosenttia koki ohjauksen muuttaneen omaa liikuntakäyttäytymistään. Myöhemmin toteutetussa seurantakyselyssä 93 prosenttia vastaajista kertoi jatkaneensa luonnossa liikkumista itsenäisesti joko säännöllisesti tai silloin tällöin. Lisäksi 73 prosenttia koki löytäneensä hankkeen myötä itselleen sopivia tapoja liikkua luonnossa.
Jotain tuttua löytyi uudelleen
Luonto on kuulunut Hennan elämään lapsuudesta saakka. Mökillä hän saattoi kiivetä pähkinäpuuhun ja viettää siellä tuntikausia ympäristöään tarkkaillen. Lapsena pysähtyminen ja ihmettely sujuivat luonnostaan, mutta aikuisuuden kiireiden keskellä niille täytyy usein raivata tietoisesti tilaa.
Mieliluontoon yksilöohjauksen myötä Henna löysi uudelleen lapsuudesta tutun uteliaisuuden. Nykyään metsäretkillä huomio kiinnittyy entistä herkemmin lintujen lauluun, puiden lomasta siivilöityvään valoon ja luonnon pieniin yksityiskohtiin. Asioihin, jotka ovat olleet ympärillä koko ajan, mutta jääneet kiireessä huomaamatta.
– Luonto ei oikeastaan vaadi meiltä mitään. Ei tarvitse osata mitään erityistä eikä päästä mihinkään tiettyyn paikkaan. Riittää, että antaa itselleen aikaa hidastaa ja katsoa ympärilleen.
Ehkä hidastamisessa piileekin Hennan tarinan tärkein oivallus. Joskus hyvinvointia voi löytää pysähtymällä sen sijaan, että yrittäisi jatkuvasti tehdä enemmän.
Yksi tarina, monta oivallusta
Hennan tarina on yksi esimerkki siitä, miten luonnossa liikkuminen ja henkilökohtainen ohjaus voivat tukea mielenhyvinvointia ja auttaa löytämään uusia voimavaroja arkeen.
Mieliluontoon-hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin luontoliikunnan ohjausmallia, jonka tavoitteena oli tuoda luonnon hyvinvointivaikutukset osaksi kuntien liikuntaneuvontaa. Millaisia kokemuksia osallistujille kertyi, mitä tulokset kertovat toiminnan vaikutuksista ja miten luontoliikuntaa voidaan hyödyntää osana liikuntaneuvontaa myös tulevaisuudessa?
Tutustu Mieliluontoon-hankkeen loppuraporttiin ja kurkista toiminnan tuloksiin, kokemuksiin ja oppeihin!
Tutustu Mieliluontoon-hankkeen loppuraporttiin
Tutustu Mieliluontoon-hankkeen työkaluihin ja toimintamallin kuvaukseen Innokylässä
Kunnan liikuntaneuvonnasta Mieliluontoon -hankkeen tavoitteena on edistää mielenhyvinvoinnin haasteita kokevien työikäisten luonnossa liikkumista ja luoda luontoliikunnan palvelupolku liikuntaneuvontaan. Hanke saa rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahasta ja yhteistyökumppanina toimii Oulun kaupungin liikuntapalvelut. Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2024-31.10.2026. Hankkeen ajankohtaisia uutisia voit seurata Instagramista.
