ODL
Siirry ajankohtaisiin

Liikunnalla on merkittäviä taloushyötyjä sekä yksilöille että yhteiskunnalle

Kansainvälisistä ja kansallisista liikkumisen edistämistoimista huolimatta suuri osa väestöstä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.

Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan Maailman terveysjärjestön liikkumissuositusten, vähintään 150–300 minuuttia reipasta tai 75–150 minuuttia rasittavaa liikkumista viikossa, noudattaminen voi tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Lääketieteen lisensiaatti, KTM Hanna Junttilan tutkimuksessa havaittiin, että liikkumissuositusten täyttyminen ennusti suurempia tulevaisuuden ansiotuloja verrattuna liikkumissuosituksia vähäisempään liikkumiseen.

Lisäksi suositusten mukaan sekä 31- että 46-vuoden iässä liikkuneet normaalipainoiset miehet käyttivät vähemmän yksityisen terveydenhuollon ja julkisen perusterveydenhuollon sekä työterveyshuollon palveluita kuin he, jotka eivät saavuttaneet liikkumissuosituksia kummassakaan iässä. Tämän johdosta myös yhteiskunnalle aiheutuvat terveydenhuoltokustannukset olivat pienemmät. Ansiotuloilla ei ollut vaikutusta siihen, täyttyivätkö liikkumisen suositukset. Tutkimuksessa huomioitiin myös mm. koulutustaso, terveydentila ja elämäntavat, eivätkä ne poistaneet liikkumisen ja myöhempien ansiotulojen ja perusterveydenhuollon kustannusten välisiä yhteyksiä.

Tutkimuksen aineistona olivat Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneet, joilta kerättiin laajoilla kyselyillä ja mittauksilla tietoa elintavoista ja terveydestä. Ansiotulot 50 vuoden iässä selvitettiin rekistereistä. Liikkuminen kartoitettiin kyselyllä 31- ja 46-vuotiaana sekä kiihtyvyysanturiin perustuvalla mittarilla 46 vuoden iässä. Kyselyllä kartoitettua vapaa-ajan liikkumisen määrää verrattiin Maailman terveysjärjestön liikkumissuosituksiin.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että liikunnan edistäminen voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä sekä yksilöille että yhteiskunnalle, toteaa Hanna Junttila. 

Tutustu väitöskirjaan täältä.

YLE uutinen luettavissa täältä.