Nykyajan nuorten arki rakentuu vahvasti digitaalisiin ympäristöihin. Sosiaalinen elämä, ystävyyssuhteet ja vertaistuki kulkevat usein verkon kautta, ja etenkin harvaan asutuilla alueilla digitaaliset yhteisöt voivat olla nuorelle tärkein väylä sosiaalisiin suhteisiin.
Verkko tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia: yhteisöllisyyttä, tukea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta myös lisääntyneitä riskejä kohdata häirintää. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten kohtaama verkkohäirintä on yleistä, ja monelle siitä on tullut viikoittainen kokemus. Silti häirintää käsitellään usein yksin.
Nuoret eivät aina kerro kokemuksistaan aikuisille, eivätkä aikuiset puolestaan ole täysin tietoisia siitä, millaista häirintää lapset ja nuoret verkossa kohtaavat. Vaikka apua ja materiaaleja on tarjolla, nousee silti esiin kysymys: onko apu oikea-aikaista, nuorille sopivaa ja heidän näkökulmastaan toimivaa?
Mitä verkkohäirintä on?
Häirintää määrittävät aggressiivisuus, hyväksikäyttö ja usein myös seksistisyys. Verkkohäirintää on kaikki häiritsevä toiminta, jossa digitaalinen ympäristö toimii häirinnän välineenä.
Se voi olla esimerkiksi:
- Negatiivisten kommenttien julkaisemista
- Uhkailua tai painostusta
- Kuvien luvattoman levittämisen uhkaa tai tekoa
- Epäasiallista viestittelyä
Verkkoympäristö tekee häirinnästä erityisen kuormittavaa: se voi levitä laajalle, tapahtua anonyymisti ja jatkua ympäri vuorokauden. Kaiken lisäksi häirintä ei aina ole heti tunnistettavaa, kuten esimerkiksi groomingissa, jossa tekijä pyrkii ensin voittamaan nuoren luottamuksen. Samanlaista mekanismia käyttävät myös uudemmat ilmiöt, kuten väkivaltaan yllyttävät verkostot, joiden rantautumisesta Suomeen poliisi varoitti vuoden 2025 lopulla.
Auta lapsia ja nuoria osallistumalla tutkimukseen
Lasten ja nuorten kokema verkkohäirintä on usein näkymätöntä, ja todennäköisesti vain murto-osa tapauksista päätyy virallisiin tietoihin. Siksi jokaisen kokemuksen ääni on tärkeä. Nuorten kokemukset ovat avain siihen, että osaamme suojella heitä paremmin ja samalla myös vahvistaa lasten ja nuorten omia kykyjä kohdata haastavia tilanteita verkossa.
Vuonna 2025 alkanut väitöstutkimukseni pureutuu näihin kysymyksiin kysymällä nuorilta suoraan: Millaisissa tilanteissa häirintää kohdataan ja miten siihen reagoidaan? Millainen on avun hakemisen ja saamisen kokemus lapsen tai nuoren näkökulmasta? Millaista apua he kokevat tarvitsevansa joutuessaan häirinnän uhriksi?
Tutkimuksessani selvitän, mitkä tekijät estävät nuoria hakemasta apua ja miten he itse kehittäisivät heille suunnattuja tukitoimia. Tutkimus toteutetaan haastattelututkimuksena, johon kutsutaan 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka ovat kokeneet verkkohäirintää alaikäisenä.
Jos olet valmis jakamaan oman kokemuksesi, voit auttaa rakentamaan turvallisempaa verkkoympäristöä tuleville sukupolville. Jokainen kertomus tekee ilmiön näkyvämmäksi ja vie meitä kohti yhteiskuntaa, jossa mikään häirinnän muoto ei jää huomaamatta, eikä yksikään nuori yksin.
Lisätietoa tutkimukseen osallistumisesta sähköpostilla, matoppi@ulapland.fi.
ODL tarjoaa tukea kiusaamisväkivaltaa kokeneille. Tavoitteenamme on tukea mielen hyvinvointiasi ja vahvistaa voimavarojasi, erityisesti jos koet kiusaamisen haavoittaneen sinua ja haittaavan arkeasi. Lue lisää täältä.