Kun urheilija päättää valita urheilemisen ja kilpailemisen, hän valitsee samalla myös kolikon toisen puolen, eli mahdollisuuden loukkaantua. Loukkaantuminen on urheilijalle kriisitilanne ja usein yksi uran vaikeimmista hetkistä. Loukkaantuminen pysäyttää arjen ja rikkoo urheilijan rytmin ja rutiinit. Arjesta jää pois harjoitukset, kilpailut ja joukkueen mukana toimiminen.
Loukkaantumisen alkuvaiheessa mielen voi olla vaikeaa käsitellä tilannetta ja usein urheilija kokee voimakkaita tunteita tai lamaantuu täysin.
– Jos olisin lämmitellyt paremmin, tätä ei olisi käynyt.
– Harjoittelu ja yhdessäolo joukkueen kanssa ovat jääneet pois – tunnen itseni ulkopuoliseksi.
Ajatuksissa voi pyöriä sekä itsesyytöksiä että sosiaalisen eristäytymisen kokemuksia, erityisesti silloin, kun harjoittelu on aiemmin tapahtunut yhdessä muiden kanssa.
Myös ODL Liikuntaklinikan projektityöntekijä ja F-liigassa salibandya pelaava Riina Baer on kokenut kilpauransa aikana useita loukkaantumisia ja tunnistaa loukkaantumisen alkuvaiheen ajatusmyllerryksen. Riina kertoo, että loukkaantumisen hetkellä ensimmäiset ajatukset ovat liittyneet tulevaisuuden näkymiin.
– Tästä toipuessa menee taas monta kuukautta, pääsenköhän pelaamaan enää tälle kaudelle.
Myöhemmin mieli alkaa työstää loukkaantumista ja siihen johtaneita syitä realistisemmin. Fyysinen kuntoutus on näkyvää, mutta arpien parantuessa mieli on vielä myllerryksessä. Silti juuri mieli voi olla se ratkaiseva tekijä, joka määrittää, millaisena paluu kentälle lopulta koetaan.
Kun tulee hetki palata takaisin treenien pariin, voi odotettu tilanne herättää paljon pelkoa ja urheilijan mielessä käydä ajatuksia:
– Uskallanko tehdä samaa harjoitusta enää, entä jos loukkaannun uudelleen.
Myös Riina on kokenut uudelleenloukkaantumisen pelkoa palatessaan kuntoutumisen jälkeen pelikentälle.
– Kun sai peliluvan, oli todella pelottaa mennä ensimmäistä kertaa kentälle, Riina kertoo.
Luottamus omaan kehoon ei synny hetkessä, vaan vaatii aikaa ja työkaluja. Kentälle palatessa urheilija voi kokea myös paineita suorituksesta valmentajan tai joukkuekavereiden suunnalta, mutta suurimmat paineet luodaan yleensä omassa mielessä. Onneksi psyykkistä puolta voi vahvistaa ja kuntouttaa lihaksien tavoin. On hyvä muistaa, että mikään kuntoutuminen harvoin etenee täysin suoraviivaisesti.
Tässä muutama keino, jotka kannattaa huomioida loukkaantuessa:
- Vaikeiden tunteiden kohtaaminen
Jotta toipuminen voi alkaa, on kohdattava myös loukkaantumiseen liittyvät vaikeat tunteet. Tietoisen läsnäolon harjoittelu ja ajatusten etäännyttäminen voi olla hyvä keino auttaa hyväksymään kuntoutusprosessiin kuuluvat hankalatkin tunteen ja turhautuminen.
- Mielikuvaharjoittelu
Ennen paluuta kentälle voi mielikuvissa visualisoida onnistumisia. Kuvittele itsesi kentällä, liikkumassa luontevasti, tekemässä suorituksia ilman kipua. Mielikuvat voivat vahvistavaa myös itseluottamusta.
- Palaa mahdollisimman pian harjoittelemaan joukkuekavereidesi pariin, vaikka tekisitkin omia harjoitteita kentän laidalla.
Jos loukkaantumisen myötä eristäytyy treenikavereista ja lakkaa pitämästä yhteyttää valmentajaan, voi kuilu kasvaa ja yksinäisyyden kokemus vaikeuttaa lajin pariin palaamista.
– Joukkueen pelien seuraaminen tuntui raskaalta, sillä se korosti omaa pitkää toipumisaikaa, mutta pysyin silti mukana joukkueen toiminnassa toimitsijana ja työskennellen kahviossa, toteaa Riina.
- Tukiverkosto ja avoin keskustelu
Sosiaalinen tuki on yksi tärkeimmistä psyykkisen palautumisen tekijöistä.
– Keskustelu omista tuntemuksista ja epävarmuuksista valmentajan, joukkuekaverin tai läheisten kanssa auttoi loukkaantumisesta toipumiseen, Riina kertoo.
Loukkaantumisen jälkeen voit saada kuntoutumiseen apua myös psyykkisestä valmennuksesta. Tutustu lisää ODL Liikuntaklinikan tarjoamaan psyykkisen valmennuksen palveluun.