Reunalta-hankkeessa tuetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten toimintakykyä, osallisuutta, sosiaalista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Hankkeessa luodaan menetelmäkokonaisuus, jonka hyvinvointi-, työllisyys- ja osallisuusvaikutuksia sekä taloudellisia merkityksiä arvioidaan. Myös nuorten kanssa toimivien ammattilaisten yhteistoimijuutta ja yhteistä osaamista tehostetaan kehittämisinterventioiden ja koulutusten kautta.
Reunalta-hankkeen toinen toimintavuosi on vastikään käynnistynyt ja on aika katsoa, mitä ensimmäisen toimintavuoden aikana tehtiin. Saimme arvokasta tietoa haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten tarpeista ja toiveista. Kuulimme myös ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia työstään nuorten kanssa.
Nuoret vailla kohtaamista
Kohtasimme nuoria yksilöohjauksissa, ryhmätoiminnassa ja kohtaamispaikassa. Nuoret kertoivat erilaisista haasteista elämässään ja niiden tuomista osattomuuden kokemuksistaan. Monella oli taustallaan haastavat kotiolosuhteet, useita opintojen keskeyttämisiä, toiminnanohjauksen ja mielenterveyden haasteita sekä rikoksilla oireilua. Nuoret kertoivat, että vaikka heillä oli ollut lukuisia palvelukohtaamisia eri ammattilaistahojen kanssa, he eivät olleet siltikään saaneet sitä, mitä olisivat tarvinneet. Aidosti läsnäoleva, välittävä ja lämmin kohtaaminen luotettavan aikuisen kanssa on auttanut parhaiten.
Hankkeen yksilöohjauksessa vahvistettiin arjessa pärjäämistä ja elämäntilanteen jäsentämistä nuoren omien tavoitteiden suuntaisesti. Mahdollisuuksien ja myönteisten tulevaisuuskuvien luominen oli tärkeä työntekijän tehtävä. Näin silloinkin, vaikka nuoren omat tavoitteet näyttivätkin olevan vähän epärealistisia. Epäselvät ja selvitettävät asiat saattoivat kuormittaa niin, että nuori tarvitsi työntekijän tuen niistä yli päästäkseen. Työntekijän tärkeä rooli oli auttaa ja tukea asiakasta haastavissa kohdissa. Siten epärealistinenkin tavoite alkoi näyttää tavoiteltavammalta. Työskentely tapahtui nuoren tahdissa. Työntekijä ei ”hoputtanut” tai tehnyt nuoren puolesta. Kokemusta onnistumisesta ja pärjäämisestä vaalittiin ja vahvistettiin.
Onnistunut kohtaaminen lähti nuoren arvostavasta, ystävällisestä ja kiireettömästä kohtaamisesta. Erityisesti ensimmäinen kohtaaminen oli tärkeä. Työntekijä keskittyi hyvän vuorovaikutussuhteen ja luottamuksen rakentamiseen. Kun yhteistyö alkoi, tiiviistä yhteydenpidosta pidettiin huolta.
Hankkeessa havaittiin, että työntekijän on tärkeä sitoutua nuoreen, vaikka nuorella jäisi sovittuja tapaamisia väliin. Työntekijä ei ”luovuta” missään tilanteessa, vaan hän on sinnikäs ja toiveikas ja antaa rohkaisevaa palautetta aina kun siihen on mahdollisuus.
Ammattilainen vailla tukea
Teimme yhteistyötä osaavien ja työhönsä sitoutuneiden nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa.
Teimme keväällä 2025 toistakymmentä ammattilaishaastattelua. Haastatteluissa oli mukana työntekijöitä sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta ja nuorisotyötä sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta. Haastateltavat kertoivat nuorten arvostavan kohtaamista – monella vaikeuksia kokevalla nuorella on taustallaan huonoja kohtaamisia viranomaisten ja palvelujen kanssa, mikä ei ole omiaan luottamuksen näkökulmasta. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Mahdollisuudet pitkäjänteiseen ja riittävän intensiiviseen työskentelyyn voivat kuitenkin olla heikot, etenkin jos asiakkaita on paljon.
Yleisesti oltiin huolissaan myös siitä, ettei nuori välttämättä sitoudu hänelle tarjottuihin palveluihin. Haastatteluissa tuli esille toisaalta myös tilanteita, joissa nuori olisi ollut valmis sitoutumaan palveluihin ja elämänmuutokseen, mutta tukea ei juuri sillä hetkellä ollut tarjolla, ja nuori joutui jonoon. Ammattilaiset kantoivatkin huolta mielenterveyspalveluiden huonosta saatavuudesta, mutta myös omasta osaamisestaan mielenterveyden haasteiden käsittelyssä. Haastatteluissa nousi myös esiin ammattilaisten tarve tuntea muut palveluja tuottavat tahot paremmin, jotta nuori osattaisiin ohjata paremmin oikeiden palvelujen äärelle. Olennaisiksi kysymyksiksi siis nousivat: Miten nuoren palveluihin sitoutumista voitaisiin tukea vahvemmin? Miten osata antaa mielenterveyden ensiapua ja miten vahvistaa eri ammattilaisten välistä yhteistyötä?
Ratkaisut löytyvät yhdessä
Hankkeessa tehdyn palvelutarjonta-analyysin perusteella todettiin, että Oulussa on laaja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta. Silti palveluihin pääseminen voi olla hidasta. Jos ”palvelussamme on ruuhkaa”, on entistäkin tärkeämpää pohtia, miten palveluja joustavoitetaan ja sujuvoitetaan niin, että palvelu ohjautuu oikeille henkilöille ja oikeaan aikaan. Tähän tarvittaneen hyvän asiakasohjauksen lisäksi myös uudenlaista tapaa organisoida työtä. Olisiko erilaisella työotteella mahdollisuus kohdata kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret? Lisäksi olisi tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevillä on perustieto mielenterveyden haasteista ja työvälineitä nuoren hyvinvoinnin tukemiseen akuuteissa tilanteissa.
Ratkaisut löytyvät yhdessä! Hankkeen yhteiskehittämisen työpajassa pohdimme keväällä 2025 reunalla olevien nuorten tilannetta yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa ja huomasimme, että nuorten ja ammattilaisten tahtotila oli sama ja se alleviivasi aiemmin hankkeessa tehtyjä havaintoja. Totesimme, että nuorten oman äänen tulee kuulua entistä paremmin ja kuuluvammin. Nuori tarvitsee rinnalla kulkijan, mutta myös ammattilainen tarvitsee toista ammattilaista tuekseen. Tästä jatkamme seuraavassa työpajassa syyskuussa.
Reunalta-hankkeessa (ESR+) kehitetään nuorten, nuorten aikuisten ja ammattilaisten kanssa yhdessä toimintamalleja ja työkaluja erityisesti ylisukupolvista huono-osaisuutta kokevien nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistumiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittymiseksi. Hankkeessa tehdään työtä myös nuorten hyvinvoinnin polarisoitumisen ehkäisemiseksi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne nuoret ja nuoret aikuiset, jotka kokevat ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret perheet. Lue lisää täältä.