Työilmapiiri voidaan saada kannustavaksi ja arvostavaksi
Julkaistu
Keinoja työilmapiirin kehittämiseen löytyy, kun halua löytyy, eikä tähän aina tarvita rahaa. Työhyvinvointia lastensuojelun sijaishuoltoon (TESSI) -hankkeessa 2023–2026 Pohjois-Pohjanmaalla on järjestetty yrityksissä työpajoja, joissa on keskusteltu, miten arvostavaa ja kannustavaa vuorovaikutusta voidaan lisätä omassa työyhteisössä. Lisäksi on mietitty tunteiden vaikutusta ja merkitystä työpaikalla.
Tunteiden merkitys aivojemme limbisessä järjestelmässä on kuvainnollisesti norsun kokoinen (Rantanen, 2013, s. 25). Tunteet ovat tärkeitä ja vaikuttavat joka päivä arjessamme työilmapiiriin. Tunteet kulkevat mukana kaikkialla ja kohdatessamme ihmisiä tapahtuu tunnetartuntoja. Osa tunnetartunnoista voivat olla vaikutukseltaan myönteisiä ja ne tuottavat meille iloa ja hyvää mieltä. Osa tunnetartunnoista voivat olla jopa haitallisia esimerkiksi altistaa trauma- ja stressioireille. (Peltola, 2024, s. 11–12.) Olemme kaikki vaikuttamassa sosiaalisen ympäristömme ilmapiiriin päivittäin.
Tunteita ei saa tukahduttaa, koska ilman niitä ei tapahtuisi asioita. Tunteet saavat ihmisen toimimaan ja tekemään. Toisaalta tunteiden hallinta on myös tärkeää ja se vaatii harjoitusta (Seppänen, 2021, s. 63–64). Seitsemän psykologista perustarvetta auttaa harjoittelussa. Ne pohjautuvat Maslowin tarvehierarkia teoriaan. (Valtiolla.fi.)
Työilmapiiri paremmaksi
Seitsemän perustarpeen huomioiminen työelämässä auttaa tunteiden hallinnassa sekä saa työilmapiirin muuttumaan ja pysymään kannustavana ja arvostavana. Ne ovat arvostus, kiinnostus, ymmärrys, reiluus, merkityksellisyys, hallinta ja edistyminen (Valtiolla.fi). Selviydymme elämässä, vaikka joku näistä perustarpeista ei täytykään päivittäin, mutta pitkäaikainen täyttymättömyys tuo tyytymättömyyden tunteen.
Arvostus, kiinnostus, ymmärrys ja reiluus
Kaikkein eniten työpaikalla ihminen kaipaa arvostusta ja se onkin sisään rakennettu tarve iästä, koulutuksesta ja asemasta huolimatta. Arvostusta toisia kohtaan voi osoittaa monin eri tavoin, esimerkiksi kiittämällä tai kysymällä neuvoa. Arvostus vaikuttaa työntekijään, mutta se vaikuttaa myös koko työyhteisön työilmapiiriin. (Seppänen, 2021, s. 142–149.) Työpajoissa esille on tullut palautteen antamisen tärkeys työkaverille erityisesti onnistumisista haastavien työtilanteiden jälkeen.
Jokainen haluaa olla kiinnostava. Vauvalle on elintärkeää, että hänen vanhempansa ovat hänestä kiinnostuneita. Lapsen tunnetaidot syntyvätkin vuorovaikutuksessa omien vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kanssa (Suomen Mielenterveys ry, 2019, s. 42). Työpaikalla kiinnostusta toisesta osoitetaan tervehtimällä, kuulumisten kysymisellä ja kuuntelemalla. Jokainen varmasti tunnistaa kokemuksen siitä, että on esimerkiksi pitänyt esitelmää, jonka kuulijat eivät ole osoittaneet olevansa kiinnostuneita siitä. Tunne voi nostaa suuttumuksen ja nolouden tunteen pintaan. (Valtiolla.fi.) Kukaan tuskin haluaa aiheuttaa työkaverille tällaista tunnetta. Työpajoissa tuli esille, että työvuoroon tulevalle voi tarjota kahvia sekä kysellä ja kertoa kuulumisia. Tällä osoitetaan kiinnostusta työkaveria kohtaan.
Konfliktit ja väärinymmärrykset vähenisivät, jos ymmärtää ja kuuntelee toisen näkökulmaa. Ymmärtäminen ei tarkoita, että on samaa mieltä. Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen mahdollistaa asioiden katsomisen laajemmasta perspektiivistä. Vuorovaikutustaidot paranevat ja sitä kautta ennaltaehkäisevät väärinymmärryksiä. (Kekoni ym., 2024, s. 30–39.) Työpajoissa ymmärtäminen koettiin joskus haastavaksi, mutta kuuntelemalla asioihin löytyy ymmärrystä ja kuuntelun merkitys nähtiin erityisen tärkeäksi.
Kokemus reiluudesta on tärkeää. Epäreiluus voi herättää hyvin voimakkaita tunteita, kuten epäilyä ja suuttumusta. Aina reiluja vaihtoehtoja ei ole ja on mietittävä, mikä tällaisessa tilanteessa auttaa. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä. Päätöksiä on helpompi ymmärtää, jos tietää, miksi ne tehdään ja että ne koskevat kaikkia. (Valtiolla.fi.) Työpajoissa pohdittiin ja vaihdettiin kokemuksia siitä, miten muut tietävät, että työkaveri on reilu, tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Työpajoissa tärkeiksi asioiksi ovat nousseet rehellisyys, yhteiset keskustelut ja avoimuus. Tiedon jakaminen erilaisten kanavien kautta työpaikan asioista kaikille on tärkeää.
Merkityksellisyys, hallinta ja edistyminen
Merkityksellisyys on myös yksi ihmisen perustarpeista. Millaisia keinoja on lisätä merkityksellisyyden tunnetta työpaikalla? Ihminen voi pohtia, arvostaako joku hänen työtään ja kuinka merkityksellinen kokee olevansa ihmisenä työpaikallaan. Merkityksellisyyden kokemuksen syntymisen ei tarvitse olla suurta, hienoa ja syvällistä. Merkityksellisyyden kokemus voi syntyä pienistä asioista, kuten hymystä, kohtaamisesta, kuuntelusta, huumorista, innostuneisuudesta ja ilmapiirin luomisesta. Se voi syntyä kokemuksesta siitä, että on merkityksellinen omalle työtiimille ja työyhteisölle – ei vain tutkinnon tai erityisosaamisen takia, vaan ihmisyyden ansiosta. (Valtiolla.fi.) Työpajassa jokainen osallistuja kirjasi itselleen viisi asiaa, jotka ovat merkityksellisiä omassa työssä ja mitä tekee näiden merkityksellisten asioiden eteen päivittäin. Asiat ovat liittyneet työkaverin kuuntelemiseen, tukemiseen ja auttamiseen. Erityisesti huumori käyttö on tärkeää ja lisää yhteen kuuluvuutta.
Hallinta liittyy hallinnan tarpeeseen, haluun oppia ja tehdä asioita itse oppiakseen. Hallinnan puute näkyy riittämättömyytenä ja turhautumisena. Hallinnan tunnetta voi lisätä tekemällä palasia asioista ja priorisoimalla eli tekemällä tärkeysjärjestyksen. Itseä ei kannata verrata muihin. Mielenkiintoista on huomata, että kun päästää irti, hallinta lisääntyy. (Valtiolla.fi.) Tätä voit kokeilla.
Edistyminen kulkee käsi kädessä hallinnan tunteen kanssa. Erityisesti muutostilanteissa on hyvä katsoa peruutuspeiliin. (Valtiolla.fi) Mitä kaikkea on tehty, opittu ja saavutettu edellisvuoteen verrattuna. Työyhteisönä saavutukset helposti unohtuvat. Saavutuksia voisikin juhlistaa pullakahvilla, peukutuksella, kiitoksella tai asian huomioimisella.
Kirjoittaja: Tarja Tuovinen-Kakko, Diak
Lähteet
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hyvärinen, M-L., & Pakarinen, E. (2024). Vuorovaikutus työelämässä. Kuinka edistää yhteistyötaitoja. Gaudeamus.
Peltola, A. (2024). Tunnetartunta. Tuuma-kustannus.
Rantanen, J. (2013). Vaikuta tunteisiin. Lisää voimaa tekemiseen. Talentum Media Oy.
Seppänen, M. (2021). Tunnetaidot voimavarana. Opas sosiaali- ja terveysalalle. PS-kustannus.
Suomen Mielenterveys ry. (2019). Mielenterveys elämäntaitona. Mielenterveyden ensiapu 1. MIELI Suomen Mielenterveys ry.
Valtiolla.fi, i.a. Arvostava vuorovaikutus ja psykologiset perustarpeet. https://www.valtiolla.fi/tyokalut/valoa/toimi/tyokalupakki/arvostava-vuorovaikutus-ja-psykologiset-perustarpeet/ (2.5.2025)
Artikkelissa on käytetty ChatGPT 4.0 tekoälysovellusta tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen (käytetty 15.8. 2025).