Huumori vahvistaa yhteishenkeä lastensuojelutyössä
Julkaistu
Huumori on enemmän kuin kevennys työpäivän keskellä – se voi olla merkittävä osa työyhteisön hyvinvointia. Tutkimusten mukaan jaettu nauru vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, purkaa jännitteitä ja tukee työntekijöiden resilienssiä. Lastensuojelun sijaishuollossa huumori voi toimia voimavarana, joka auttaa jaksamaan raskaiden tunteiden keskellä ja luo turvaa tiimityöhön.
Parhaimmillaan huumori voi toimia puskurina stressiä vastaan ja auttaa työntekijää käsittelemään vaikeita tilanteita, näkemään absurdiutta, säilyttämään etäisyyttä ja tuomaan kepeyttä arkeen (Timofeiov-Tudose & Măirean, 2023). Huumorin avulla voidaan avata uusia näkökulmia ja heikentää jäykkiä ajatusmalleja.
Työyhteisössä jaettu nauru lievittää jännitteitä, luo yhteenkuuluvuutta ja tekee yhteistyöstä joustavampaa. Positiivisesti käytetty huumori voi vähentää hierarkkisuutta ja auttaa työntekijöitä näkemään toisensa ihmisinä, ei vain kollegoina (Timofeiov-Tudose & Măirean, 2023. Tutkija Pirjo Vesan mukaan huumori on työyhteisön liima, joka kertoo siitä, että työyhteisössä voidaan hyvin (Suomalainen, 2025).
TESSI – Työhyvinvoinnin edistäminen sijaishuollossa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista tukemalla terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia. Hanketta on toteutettu yhteistyössä useiden lastensuojeluyksiköiden kanssa Pohjois-Pohjanmaan alueella jo lähes kahden vuoden ajan.
Vaikka selvitykset osoittavat, että lastensuojelutyöntekijät kohtaavat työssään merkittäviä kuormitustekijöitä ja alan veto- ja pitovoima on heikko, hankkeen aikana on tunnistettu myös tekijöitä, jotka tukevat ja vahvistavat työhyvinvointia. Yksi näistä keskeisistä teemoista on huumori.
Huumorin monet muodot ja vaikutukset
Huumori ei ole yksiselitteinen käsite, vaan sen vaikutus riippuu tyylistä, kontekstista ja suhteista työyhteisössä. Eri ihmiset myös kokevat huumorin eri tavoin. Positiivinen huumori korreloi hyvinvoinnin, ryhmän yhteenkuuluvuuden ja stressin hallinnan kanssa, kun taas negatiivinen tai aggressiivinen huumori voi loukata tai luoda illuusion, että kokemus tuskasta “mitätöidään”. (Timofeiov-Tudose & Măirean, 2023.)
Tutkimuksissa huumorille on selvitetty kolme perustarkoitusta: 1) rakenteellinen, 2) psykologinen ja 3) sosiaalinen tarkoitus. Rakenteellisesti huumori auttaa käsittelemään ristiriitoja odotusten ja todellisuuden välillä. Psykologisesti se purkaa jännitystä sekä lieventää epävarmuutta ja ahdistusta. Sosiaalisesta näkökulmasta huumori on tärkeä osa ihmisten välistä kommunikaatioita ja lähes aina jaettu kokemus. (Wiens, 2021.)
Mustaa huumoria voidaan käyttää harkiten kollegoiden kesken, sillä se voi auttaa jaksamaan raskaiden hetkien yli. Lisäksi musta huumori voi olla hyvä keino ehkäistä työasioiden kulkeutumista kotiin. (Suomalainen, 2025.)
Huumori voimavarana lastensuojelutyössä
Lastensuojelutyö sisältää usein emotionaalisesti kuormittavia tilanteita ja vaativia vuorovaikutustilanteita. Huumori voi tällöin toimia merkittävänä voimavarana, joka auttaa työntekijää säilyttämään inhimillisyyden ja ammatillisen otteen myös haastavissa hetkissä (Landram & Vaccaro, 2024).
Tutkimusten mukaan työntekijöiden tarkoituksenmukainen huumorin käyttö voi vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin. Huumori on yhteydessä parempaan työsuoritukseen, työtyytyväisyyteen, ryhmän yhtenäisyyteen, terveyteen ja stressinsietokykyyn sekä vähäisempään työuupumukseen. (Mesmer‐Magnus ym., 2012.)
Työssä, jossa kohdataan jatkuvasti voimakkaita tunteita ja vaikeita elämäntilanteita, huumori voi tarjota keinon jäsentää kokemuksia ja keventää emotionaalista kuormaa. Lastensuojelutyössä on havaittu, että työntekijät käyttävät huumoria tunnetilan säätelyn välineenä muun muassa tunteiden purkamiseen, paineen lievittämiseen, ahdistuksen hälventämiseen sekä luovan ongelmanratkaisun tukemiseen (Gilgun & Sharma, 2012).
Huumori vaatii herkkyyttä ja oikeaa ajoitusta
Aina ei ole helppo tietää, milloin on sopiva hetki vitsailla jostakin asiasta. On myös hetkiä, jolloin se ei ole koskaan soveliasta. Kasvaessaan yhteiskunnan jäseniksi ihmiset omaksuvat käsityksiä siitä, mitä suurin osa ympärillä olevista pitää hauskana. Myös vitsin kertojan asema ja yhteys tilanteeseen on välttämätöntä ottaa huomioon. (Wiens, 2021.)
Vitsit toimivat parhaiten, kun ne perustuvat ihmisryhmän jaettuihin kokemuksiin, arvoihin ja kulttuuriseen taustaan. Tämän vuoksi konteksti on merkittävä tekijä huumorin onnistumisessa. Koska käsitys hauskasta vaihtelee kulttuurista, ryhmästä ja ihmisestä toiseen, sopivan huumorin löytäminen voi olla haastavaa.
Etenkin haastavassa lastensuojelutyössä on tärkeää huomioida huumorin sopivuus ja ajoitus: jos huumoria käytetään väärin tai väärään aikaan, se voi vaikuttaa asiakkaasta loukkaavalta, mitätöivältä tai kylmältä. Huumorin käytössä on myös huomioitava erilaiset valta-asetelmat, jotka voivat luoda painetta olla ”hauska”. Oman huumorintajun sovittaminen muiden odotuksiin voi aiheuttaa emotionaalista väsymystä.
Oikein käytettynä huumori tukee työnhyvinvointia
Huumori ei ole pelkästään kevyttä viihdettä, vaan se voi tukea merkittävästi työhyvinvointia erityisesti henkisesti kuormittavassa työssä, kuten lastensuojelun sijaishuollossa. Huumori voi helpottaa emotionaalista kuormitusta, vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta, tukea psykologista palautumista ja avata uusia näkökulmia haastaviin tilanteisiin.
Huumorin käyttö työyhteisössä edellyttää kuitenkin herkkyyttä, tietoisuutta sen riskeistä sekä jatkuvaa tilannekohtaista arviointia. Huumorin sävy, ajoitus ja tarkoitus ovat osa ammatillista vuorovaikutustaitoa, eivät sattumanvaraisia reaktioita. Myös esihenkilöiden positiivinen huumorin käyttö, kuten itseironia, voi lisätä työntekijöiden hyvinvointia, luottamusta ja yhteisöllisyyttä (Mesmer‐Magnus ym., 2012).
Parhaimmillaan huumori vahvistaa solidaarisuutta ja työyhteisön yhteishenkeä (Wiens, 2021). Oikein käytettynä se voi olla keino löytää tasapainoa lastensuojelun sijaishuollon työn vaatimusten, omien tunteiden ja työyhteisön vuorovaikutuksen välillä.
Kirjoittaja: Varpu Wiens, asiantuntija Diak
Lähteet
Gilgun, J. F., & Sharma, A. (2012). The Uses of Humour in Case Management with High-Risk Children and their Families. The British Journal of Social Work, 42(3), 560–577. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcr070
Landram, L., & Vaccaro, C. (2024). Exploring Humor in Child Welfare Casework: Laugh to Get Through It or Cry Forever. Bloomsbury Publishing USA.
Mesmer‐Magnus, J., Glew, D. J., & Viswesvaran, C. (2012). A meta‐analysis of positive humor in the workplace. Journal of Managerial Psychology, 27(2), 155–190. https://doi.org/10.1108/02683941211199554
Suomalainen, T. (2025). Nauru on työyhteisön liima. Tehy, (10) 2025.
Timofeiov-Tudose, I.-G., & Măirean, C. (2023). Workplace humour, compassion, and professional quality of life among medical staff. European Journal of Psychotraumatology, 14(1). https://doi.org/10.1080/20008066.2022.2158533
Wiens, J. (2021). Kriiseissä itää huumorin siemen. Väki-lehti, (4) 2021.