Tsemppari-toiminta lasten sijaishuollon työntekijöiden työhyvinvoinnin tukena

Julkaistu

Tessi-hankkeessa pyritään vaikuttamaan sijaishuollon työntekijöiden työhyvinvointiin usein eri tavoin. Hankkeessa kehitettävä Tsemppari-malli kouluttaa työyhteisöihin vertaisvalmentajia pitämään yllä keskustelua hyvinvoinnista.

Tessi – Työhyvinvoinnin edistäminen sijaishuollossa -hankkeen tavoitteena on lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen. Hankkeessa kehitetään työyhteisötason työhyvinvoinnin edistämisen toimintamalli.

Vertaisvalmentajuusmallia kehittämässä

Vertaisvalmentajuusmallin eli Tsemppari-mallin kehittäminen ja toiminnan tukeminen on yksi hankkeen tavoitteista. Tässä hankkeessa vertaisvalmentajalla tarkoitetaan vertaista eli Tsempparia, joka pitää työpaikoilla yllä keskustelua hyvinvoinnista. Hänen puoleensa voisi kääntyä, kun työntekijä tarvitsee tukea tai pohdintaa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tsemppari kannustaa, ideoi ja ohjaa tarvittaessa työntekijän esihenkilönsä juttusille.

Yhdessä vertaisvalmentajien kanssa hankkeessa laaditaan koulutusmateriaali, jonka avulla vertaisvalmentajat saavat tukea, tietoa ja menetelmiä hyvinvointiasioiden esille nostoon omissa työyhteisöissään.

Toiminnan pilotointia

Tsemppari-mallin pilotoinnissa kahdesta toimintayksiköstä valitaan työyhteisön koon mukaan 2–4 työntekijää, jotka ovat motivoituneet ottamaan työyhteisössään hyvinvointiasioita esille ja sitoutuvat toimimaan työyhteisössään vertaisvalmentajana. Vertaisvalmentajuutta pilotoidaan aluksi vain muutamassa yksikössä, koska mallin kehittäminen vaatii työyhteisöiltä jonkin verran sitoutumista. Pilotointien jälkeen luotua mallia on tarkoitus jalkauttaa hankkeen aikana laajemmin muihin toimintayksiköihin.

Vertaisvalmentajilta ja työntekijöiltä kerätään palautetta, joiden perusteella toimintaa ja koulutusmateriaaleja kehitetään edelleen sen mukaan. Pilotin ja koulutusmateriaalin valmistuttua järjestetään vertaisvalmentajuudesta 2–4 koulutustilaisuutta, joihin osallistuu yhteensä vähintään 20 työntekijää vähintään kymmenestä eri toimintayksiköstä.

Tapoja Tsemppari-toiminnan juurruttamiseen

Koulutustilaisuudet tallennetaan, ja ne ovat myöhemmin vapaasti katsottavissa hankkeen nettisivuilla. Toiminnan tueksi luodaan verkkosivusto, jonne kootaan hankkeessa kehitetty materiaali sekä monipuolista ja tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia hyvinvoinnista. Tuotoksena on vertaisvalmentajien digitaalinen koulutusmateriaali ja materiaalin ja toiminnan käyttöönottokoulutus.

Yhteiskehittämällä tuloksiin

Kesällä 2024 tehtiin ensimmäiset Tsemppari-haastattelut, joiden tarkoituksena oli kerätä ajatuksia ja kokemuksellista tietoa siitä, millaista mallin toiminta tulisi olla työntekijöiden mielestä. Mukana haastatteluissa oli kaksi Tsemppari-toimintaan mukaan lupautunutta työntekijää kahdesta eri yrityksestä.

Heidän näkökulmastaan Tsemppari-toiminnan tulisi olla mahdollisimman sujuvaa ja työnteon arkeen solahtavaa sekä realistista. Toiminnan tulisi olla vaikuttavaa, työhyvinvointia kohottavaa ja iloa tuottavaa – mutta ennen kaikkea kunkin työyhteisön tilanteeseen sopivaa. Jotta tämä toteutuu, on toiminnan oltava kiinteässä yhteydessä lasten sijaishuollon työntekijöiden arjessa. Tämä tarkoittaa vuorotyön haasteiden tunnistamista sekä erilaisten työntekijöiden ajankohtaisten tarpeiden huomioimista. Tuotetun materiaalin tulisi olla helppokäyttöistä ja sisältää valmiita kokonaisuuksia, joita on helppo toteuttaa. Tärkeää on myös huomioida työntekijöiden työhyvinvoinnin muu verkosto, johon lukeutuvat muun muassa työnohjaus ja työterveyshuolto.

Vastaajien mielestä Tsemppari-toiminta edellyttää tukea ja tietoisuutta esihenkilöltä, sujuvaa kommunikointia ja tiedonkulkua sekä Tsemppareiden keskinäistä tukiverkostoa. Tähän kuuluu myös avoin ilmapiiri, jossa on turvallista kehittää toimintaa. Toiminnan arvioinnissa tuotiin esille sen tärkeys, miten toiminta on toteutunut ja onko se ollut mielekästä sekä työntekijöille että Tsemppareille itselleen. Haastateltavat ehdottivat, että olisi hyvä tehdä tietyin aikavälein kyselyitä toiminnan mielekkyydestä ja kootun materiaalin tarkoituksenmukaisuudesta. Myös Tsemppareiden itsensä osallisuutta koulutusmateriaalien ja -tilaisuuksien laatimisessa on hyvä arvioida.

Onnistumisen mittaamista

Hankkeen tavoitteena on edistää työntekijöiden työhyvinvointia sekä terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia. Tsemppari-toimintaa on tarkoitus arvioida pitkin kehittämisen matkaa selvittämällä sekä Tsemppareiden että työntekijöiden kokemuksia toiminnasta. Pilotointivaiheella on keskeinen merkitys Tsemppari-toiminnan onnistumisen kannalta.

Ensimmäisten palautteiden perustella verkossa oleva Tsemppari-materiaali koettiin monipuoliseksi ja helpoksi käyttää, sopivasti eri vaihtoehtoja sisältäväksi, selkeäksi ja jopa innostavaksi – juuri niin kuin Tsempparit alkuhaastatteluissa toivoivat.

Heräsi jopa ajatus siitä, että näitä vinkkejä voitaisiin käyttää myös sijaishuollon lasten ja nuorten kanssa toimiessa. Tsemppari-toimintaa ja sen tueksi laadittua työhyvinvointia edistävää verkkoaineistoa voidaan soveltaen hyödyntää myös muissa sote-alan työyhteisöissä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753363

Tessi – Työhyvinvoinnin edistäminen sijaishuollossa

  • Tavoitteena lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen.
  • Hankkeessa kehitetään työyhteisötason työhyvinvoinnin edistämisen toimintamalli
  • Hankkeeseen osallistuu 20 Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa lastensuojelun sijaishuollon toimintayksikköä, joissa järjestetään monipuolista ryhmätoimintaa.
  • Hanke on ollut toiminnassa joulukuusta 2023 lähtien. Elokuun loppuun mennessä olemme tavoittaneet kahdeksan toimintayksikköä ja saaneet 24 osallistujailmoitusta.
  • Hanke jatkuu vuoden 2026 loppupuolelle, johon mennessä on tarkoitus tavoittaa 20 toimintayksikköä ja 220 työntekijää.
  • Päätoteuttaja on Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. ja osatoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja hanketta rahoittavat myös Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy.

Kirjoittajat:

Varpu Wiens on Diakin asiantuntija, joka on kiinnostunut nuorten hyvinvoinnista, osallisuuden lisäämisestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä sekä luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Marja Vanhala on ODL:n laillistettu ravitsemusterapeutti ja tutkija, jonka osaamisvahvuutena on erityisesti sekä yksilöiden että työyhteisöjen terveyttä edistävien elintapojen tukeminen.