Ammattilaisten kokemuksia psykologisesta turvallisuudesta lastensuojelun sijaishuollossa
Julkaistu
Mitkä tekijät edistävät psykologista turvallisuutta lastensuojelun sijaishuollossa? Ammattilaiset ovat pohtineet aihetta hankkeen järjestämissä työpajoissa.
Työhyvinvointia lastensuojelun sijaishuollossa (TESSI) hankkeen työpajoissa on pohdittu yhdessä, mikä edistää psykologista turvallisuutta. Yhdessä pohtimisen apuna on käytetty Kehä-harjoitusta, jossa jokaisella on ollut mahdollisuus käydä kirjoittamassa fläppitaulupaperille piirrettyyn suureen ympyrään ajatuksia ja kokemuksiaan turvallisuutta tuottavista asioista ja niistä asioista, joita tulisi kehittää.
Psykologiseen turvallisuuteen kuuluvia asioita
Psykologinen turvallisuus on turvallista rohkeutta esittää ideoita ja kysymyksiä sekä mahdollisuutta epäonnistua ilman pelkoa negatiivisista seuraamuksista. Toiseksi se on luottamusta ja kunnioitusta, jolloin pelko vähenee ja oppiminen lisääntyy. Kolmanneksi siihen liittyy riskien ottamista ja virheistä oppimista. Tällöin tiimityö on laadukkaampaa ja avoin kommunikaatio vähentää väärinkäsityksiä. Neljänneksi psykologiseen turvallisuuteen sisältyy rakentava palaute, joka lisää hyvinvointia ja sitoutumista. Tiimin jäsenenä toimiminen lisää yhteenkuuluvuutta ja toisten arvostamista. Viidentenä siihen sisältyy rajat ja odotukset. Tämä tarkoittaa sitä, että otamme vastuun sanoistamme ja toiminnasta. On tärkeä miettiä, mitä on turvallista sanoa ääneen. Tällöin väärinkäsitykset vähenevät ja me koemme turvallisuutta ja arvostusta. (Yli-Kaitala & Toivanen, 2021.)
Kehä-harjoituksen käyttö työpajoissa
Kehä-harjoitus auttoi tunnistamaan, mikä tällä hetkellä tuottaa turvallisuutta omassa tiimissä ja kehityskohteita, joita tulisi vahvistaa psykologisen turvallisuuden näkökulmasta.
Turvallisuutta on lisännyt päivystäjä, joka on sovittu tehtävään määräajaksi tai pysyvästi tai tehtävää vuorotellaan kaikilla työntekijöillä säännöllisin ajoin. Ennakointi, aina kun se on mahdollista lisää turvallisuutta. Työpajassa tuotiin myös esille tarve olla armeliaita sen suhteen, ettei aina mene kuten on sovittu tai tarkoitettu. Yllätyksiä ja erilaisia siitä muutoksia tapahtuu. Selkeät pelisäännöt tarvitaan, jotta kaikki tietävät miten toimitaan, kun vuorotyössä vastuun kantajat vaihtuvat.
Rakentava palaute on tärkeää, aina ei voi onnistua ja erityisesti silloin on tärkeä saada rakentavaa palautetta. Rakentava palaute lisää luottamusta ja rohkeutta. Avoin kommunikointi parantaa myös tiimin luottamusta ja yhteishenkeä. Ammatillinen toiminta, joka on tavoitteellista ja perustuu osaamiseen, korostaa työssä oppimista ja kehittymistä. Oman osaamisen arvostaminen on tärkeää. Huumori tuo keveyttä ja iloa työhön sekä parantaa tiimin yhteishenkeä ja sitä kautta sen turvallisuutta.
Miten ylläpidämme psykologista turvallisuutta
Kaikki Kehä-harjoituksen ympyrälle kirjoitetut asiat lisäävät psykologista turvallisuutta ja niihin on hyvä palata tiimikokouksissa ja työnohjauksissa aika ajoin, muutaman kerran vuodessa. Silloin voidaan nostaa esille tiimin vahvuuksia, tai asioita, joita on hyvä vielä kehittää. Samalla voidaan tarkastella kehitettävien asioiden etenemistä. Psykologinen turvallisuus on veto- ja pitovoima työntekijöille sekä työhyvinvointia lisäävä tekijä kaikille. Lastensuojelun sijaishuollossa tehtävä työ on vaativaa vuorovaikutustyötä. Kun työntekijät voivat hyvin se heijastuu lapsiin, heidän vanhempiinsa, läheisiinsä ja koko verkostoon.
Lähde
Yli-Kaitala, K., & Toivanen, M. (2021). Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos 2021. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa / 12.12.2025
Kirjoittaja:
Tarja Tuovinen-Kakko, Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan lehtori, hankeasiantuntija