Johdanto
Tämän Euroopan Sosiaalirahaston, Oulun Diakonissalaitoksen säätiön sr. ja Oulun kaupungin rahoittaman hankkeen päätavoitteena oli kehittää, testata, arvioida ja levittää uudenlainen elintapaohjauksen malli työttömien yli 45-vuotiaiden naisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi ja sitä kautta työkyvyn ja työllistymismahdollisuuksien vahvistamiseksi.
Hankkeen kohderyhmän kuvaus ja tarpeiden kartoitus
Hankkeeseen osallistui 181 oululaista 45-65-vuotiasta naista. Naisten taustatietoja selvitettiin sähköisesti toteutetulla kyselyllä, johon vastasi yhteensä 170 naista. Yli puolet vastaajista (58 %) oli pitkäaikaistyöttömiä (työttömyysjakso oli kestänyt vähintään vuoden). Naisista joka viides kertoi osallistuvansa viikoittain vapaaehtoistyöhön. Työkykyä arvioiva indeksi asteikolla 0-10 oli lähtötilanteessa 6,6. Joka toinen (54 %) vastaajista arvioi työ- ja toimintakykynsä olevan alentunut sairauden tai vamman vuoksi. Terveystarkastuksessa oli käynyt viimeisen kolmen vuoden sisällä 61 % vastaajista, ja työttömien terveystarkastuksessa oli käynyt vain joka viides vastaaja (18 %).
Elämänsä hyvin tai melko onnelliseksi koki lähes puolet (47 %). Osallistujista 39 % kertoi kokevansa alakuloisuutta tai surullisuutta, ja stressiä melko tai erittäin paljon koki 40 %. Joka viidennellä naisella pystyvyyden tunne oli heikko. Valtaosalla perhesuhteet olivat hyvät.
Motivaatio huolehtia omasta hyvinvoinnista oli korkea, vain 16 %:lla motivaatio oli matala. Toisaalta vain 35 % arvioi, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen toteutuu tällä hetkellä hyvin. Elintavat nähtiin työkyvyn kannalta merkityksellisenä, koska vain 6 % arvioi, ettei elintavoilla ole merkitystä työkykyyn.
Monilla naisista oli unihaasteita. Joka kolmas kertoi nukkuvansa alle 6 tuntia yössä. Nukahtamisvaikeuksia useita kertoja viikossa oli noin joka kolmannella. 42 % koki päiväväsymystä useita kertoja viikossa.
Liikuntasuositusten mukainen liikkuminen toteutui vain pienellä osalla naisista. Suosituksen mukaisen määrän reipasta sykettä tai hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa harrasti suosituksen mukaisen määrän joka kolmas naisista, ja rasittavaa kuntoliikuntaa 13 % ja lihaskuntoa kehittävää liikuntaa 25 % naisista. Harvoin tai hyvin epäsäännöllisesti liikkuvien osuudet eri liikuntamuodoissa olivat 19-73 %. Esim. 63 % naisista arvioi, ettei harrasta lihaskuntoa kehittävää liikuntaa lainkaan, tai korkeintaan hyvin epäsäännöllisesti. Noin puolet vastaajista käytti Oulun kaupungin liikuntapalveluita harvoin ja noin kolmannes vähintään kerran viikossa.
Aamupalan söi päivittäin tai lähes päivittäin 87 %. Vain joka neljäs arvioi ateriarytminsä olevan säännöllinen. Haasteena olivat pitkät ateriavälit ja napostelu. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä söi päivittäin suositeltavan viisi annosta vain 5 % vastaajista. Oman syömisen tai painon ajatteluun käytti päivittäin paljon aikaa lähes joka toinen vastaaja. Naisista joka kolmas oli ylipainoinen (BMI 25-30) ja lähes joka toinen (46 %) lihava (BMi yli 30). Keskimäärin naisten toiveena oli painaa 14 kg nykyistä vähemmän.
Alkoholin riskikäyttö oli naisilla harvinaista. Tupakkatuotteita käytti päivittäin 11 %.
Hankkeen toteuttamiseen osallistuneet tahot ja asiakkaiden rekrytointi
Hankkeesta tiedottamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen hankkeeseen osallistuivat Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde, Palvelualojen ammattiliitto PAM, TE-palvelut, Business Oulu työllisyyspalvelut, Oulun alueen asukasyhdistykset sekä muut hankkeet ja yhdistykset. Hanketta ja hanketoimintoja esiteltiin em. tahojen sosiaalisessa mediassa, asiakaskohtaamisissa sekä tapahtumissa. Hankkeelle laadittujen verkkosivujen ja erityisesti sosiaalisen median kanavien merkitys oli asiakasrekrytoinnissa keskeinen.
Toimintamallin kehittäminen, pilotointi ja toteuttaminen
Alkukartoituksen ja haastatteluiden perusteella tunnistettuja muutostarpeita olivat mm. ravitsemukseen ja erityisesti painonhallintaan, arkiliikunnan ja kuntoliikunnan lisäämiseen liittyvät tarpeet. Näiden perusteella suunniteltiin toimintoja asiakkaita parhaiten palvelevaksi. Toiminnassa keskiössä olivat ryhmä- ja yksilöohjaukset, webinaarit sekä erilaiset hyvinvointitapahtumat.
Ryhmätoiminnat
Hankkeen alkuvaiheessa pilotoitiin erilaisia ryhmämalleja. Pilottiryhmän kokemusten perusteella tunnistettiin tarve seuraaville ryhmätoiminnoille: hyvinvointia luontoliikunnasta- ryhmä (toteutettiin yhteensä 4 ryhmää), löydä oma liikuntalajisi-ryhmä (yht. 5), rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja hyödyntävää liiku ulkona-ryhmä (yht. 3), yksi etäliikuntaryhmä ja yksi kuntosaliryhmä. Yhteensä liikuntapainotteisia ryhmiä järjestettiin 17. Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyviä ryhmiä toteutettiin yhteensä kymmenen. Lisäksi toteutettiin yksi uniryhmä. Kussakin ryhmässä oli 3-5 tapaamiskertaa. Ryhmätoimintoihin osallistui yhteensä 92 naista, ja ryhmäohjauskertoja oli yhteensä 128.
Yksilöohjaus
Hankkeen asiakkaille tarjottiin mahdollisuutta osallistua hankehenkilöstön tai ODL Liikuntaklinikan asiantuntijoiden toteuttamaan yksilöohjaukseen joko tarvekartoituksen tai hankehenkilöstön arvion perusteella. Yksilöohjaukseen osallistui yhteensä 149 naista, ja yksilöohjauskertoja toteutui hankekauden aikana yhteensä 368. Hankehenkilöstö toteutti yksilöohjausta 152 kertaa, ravitsemusterapeutti 79, lääkäri 80, fysioterapeutti 52 ja liikuntafysiologi 5 kertaa.
Webinaarit
Hankkeen aikana toteutettiin alku- ja loppuseminaarit sekä kymmenen webinaaria, jotka taltioitiin ja tekstitettiin. Osa webinaareista toteutettiin etukäteen nauhoitettuina, osa avoimina luentotilaisuuksina. Webinaareja on katsottu Youtubessa yhteensä 2270 kertaa.
Tapahtumia ja retkiä
Avoimia ohjattuja liikuntatunteja järjestettiin keväällä 2022 Jatulin liikuntakeskuksessa 12 kertaa ja Heinäpään ulkokuntoilupuistossa 10 kertaa ajalla kesäkaudella 2022. Muita avoimia kuukausitapahtumia olivat ohjattu vesijuoksutapahtuma, tutustuminen ulkokuntoiluportaisiin, kaksi avointa kahvilatapahtumaa hyvinvointiteemalla, taidemuseovierailu ja talviliikuntatapahtuma. Avoimiin tapahtumiin tuli vain yksittäisiä osallistujia. Ylikiimingissä järjestettiin kaksi kertaa hyvinvointitapahtuma, kolme kertaa avoin ohjattu kuntosaliryhmä ja yhden kerran järjestettiin ylikiiminkiläisille avoin liikuntatapahtuma kuljetuksineen Ouluun. Ylikiimingin avoimiin tapahtumiin ei saatu osallistujia lainkaan.
Hanke järjesti myös ilmoittautumista vaativia liikuntatapahtumia, kuten sisäliikuntapäivän liikuntakeskuksessa, kiipeilytapahtuman, sisähallissa rantalentopallotapahtuman, luontoliikuntaretken Hailuotoon, viisi tanssitapahtumaa, kaksi pikkujoulutapahtumaa sekä kisailutapahtuman Superparkissa. Ilmoittautumisen kautta järjestetyt tapahtumat onnistuivat hyvin. Hankehenkilöstö osallistui myös hyvinvointitapahtuma Sykäykseen (2021 ja 2022) ja Muista hyvinvointisi- kiertueelle (2021). Niissä tehtiin osallistujille hyvinvointimittauksia ja esiteltiin hankkeen toimintaa.
Hankkeen tulokset, tuotokset, arviointi ja kokemukset
Hankkeen toteuttamiseen osallistuneen verkoston luominen
Haasteena verkoston luomisessa oli koronapandemiasta johtunut poikkeuksellinen aika. Terveydenhuollon henkilöstön työnkuviin tuli muutoksia ja kuormitusta, minkä takia yhteistyö sote-puolen kanssa jäi vähäiseksi. Myös uusien hyvinvointialueiden toiminnan aloitus ajoittui hankeaikaan, mikä hankaloitti yhteistyötä sote-henkilöstön kanssa. Koronapandemian aiheuttama poikkeusaika vaikeutti myös muuta verkostoitumista, rekrytointia ja toiminnan järjestämistä.
Erityisesti yhteistyö Oulun kaupungin liikuntapalveluiden sekä Palvelualojen ammattiliitto Pamin Oulun osaston kanssa toimi hyvin. Asukasyhdistysten rooli jäi vähäiseksi yhdistysten henkilöstön vaihtuvuuden sekä koronapandemian aiheuttamien toimintarajoitusten takia.
Asiakaspalaute
Hanketoimintojen päättymisen jälkeen naiset täyttivät asiakaspalautekyselyn. Kyselyyn vastasi 95 naista. Ryhmämuotoisesta elintapaohjauksesta arvioi hyötyneensä 82 % ja yksilöohjauksesta 93 %. Hankkeen toimintaa suosittelisi muille 97 % vastaajista. Kokonaisarvio oli 4,3 asteikolla 1-5 (jossa 5 oli paras mahdollinen). Sanallisissa palautteissa nousi esille hankkeen alkuvaiheen etäohjusten vaikutus ryhmäytymiseen sekä toimintojen lyhyt kesto. Asiantuntevia ohjaajia kiitettiin. Osallistuja kokivat, että heitä kuunneltiin. Toimintoja kehitettiin jatkuvasti saadun asiakaspalautteen mukaan.
Elintavoissa tapahtuneet muutokset
Naisten elintavoissa tapahtuneita muutoksia arvioitiin hanketoimintojen päättymisen jälkeen täytetyllä sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 98 naista. Tuloksia verrattiin alkutilanteen vastauksiin. Tulosten mukaan 40 %:lla naisista motivaatio huolehtia omasta hyvinvoinnista lisääntyi, kolmanneksella naisista päiväväsymys vähentyi, 58 %:lla pystyvyyden tunne parantui, 41 %:lla mieliala koheni ja 28 %:lla unen määrä lisääntyi. 69 % vastanneista lisäsi reipasta sykettä nostavaa liikuntaa, 56 % lisäsi rasittavaa kuntoliikuntaa ja 48 % lihaskuntoa kehittävää liikuntaa. 69%:lla liikkumisen määrä lisääntyi. Osallistujien paino laski hankkeen aikana keskimäärin 1,3 kg. Vyötärönympäryksessä ei keskimäärin tapahtunut muutoksia.
Hankkeesta koettu hyöty vuoden kuluttua arvioituna
Vuoden kuluttua hanketoimintojen päättymisen jälkeen naisille lähetettiin sähköinen kysely, jossa pyydettiin arvioimaan, mitä pitkäaikaisvaikutusta hankkeella on ollut heidän elintapoihinsa. Kyselyyn vastasi 41 naista. Vastanneista 44 % kertoi syövänsä nykyisin aiempaa tietoisemmin ja lähes joka kolmas (29 %) arvioi, että ruoan laatu on aiempaa parempi. 37 % kiinnittävänsä enemmän huomiota uneen ja palautumiseen. Arjessa liikkumista oli lisännyt 19 %, kuntoliikuntaa oli lisännyt 15 % ja uuden liikuntalajin oli aloittanut 15 %. Uusia liikuntaideoita oli saanut joka viides vastaaja. Joka viides kertoi myös hyödyntävänsä Oulun kaupungin liikuntapalveluita aiempaa enemmän. Neljännes vastaajista arvioi, ettei hanketoiminnoilla ollut pysyvää vaikutusta heidän elintapoihinsa.
Työkykyindeksi
Työkykyä arvioiva indeksi asteikolla 0-10 oli lähtötilanteessa 6,6 ja hankkeen päättyessä 7,0.
Toimintamalli ja ohjeet elintapaohjauksen järjestäjälle
Hankkeessa testatut toimintamenetelmät sekä toimintaohjeet elintapaohjauksen järjestäjille kuvattiin ja kirjattiin hankkeen pysyville nettisivuille. Elintapaohjausta järjestäville löytyy mm. materiaalia asiakkaiden tarpeiden kartoitukseen, ohjausmateriaalia ryhmäohjauksiin sekä työkaluja toiminnan arviointiin. Ravitsemus-, painonhallinta- sekä liikuntaryhmien järjestäjille suunnatuissa ohjausmateriaaleissa on vinkkejä keskusteluaiheiksi ja linkkejä lisämateriaaleihin. Tietoiskumateriaaleja ja webinaareja voi hyödyntää erilaisissa hyvinvointitapahtumissa.
Toiminnan juurruttaminen paikallisesti ja valtakunnallisesti
Hankkeen tuotoksista ja tuloksista on tiedotettu yhteistyöverkostolle sähköpostin, sosiaalisen median sekä uutiskirjeiden välityksellä. Hankkeen tuotokset on kirjattu Innokylään. Oulun kaupungin liikuntapalvelut hyödyntää jatkossa toimintamallia ja kehitettyjä materiaaleja omissa työttömille suunnatuissa elintaparyhmissään. Valtakunnallisesti toimintamallia hyödyntää jatkossa mm. Työttömien keskusjärjestön Askelia voimaan -hanke, jonka tavoitteena on edistää työttömien terveellisiä elintapoja eri puolilla Suomea.
Yhteenveto
Hankkeelle oli selkeä tarve. Työttömiä keski-ikäisiä naisia tavoitetiin hyvin, vaikka asiakastavoitteesta jäätiinkin hieman. Kohderyhmän lähtötilanteen kartoituksen mukaan hankkeessa tavoitettiin juuri niitä henkilöitä, joilla oli haasteita elintavoissaan. Osallistujien motivaatio huolehtia omista elintavoista oli hyvä. Toisaalta hanketoimintojen ulkopuolelle on voinut jäädä henkilöitä, jotka olisivat hyötyneet elintapaohjauksesta, mutta joiden motivaatio elintapojen muuttamiseen ei ollut niin vahva. Osallistujia rekrytoitiin monikanavaisesti mm. sosiaalisen median, Te-palveluiden sekä työttömien terveystarkastusten yhteydessä sote-palveluissa, mutta on mahdollista, että heikoimmassa tilanteessa olevia työttömiä naisia kohderyhmä ei tavoittanut.
Hankkeen vahvuutena oli maksuton matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä elintapaohjaus, jota kohdenettiin tietyn ikäisille ja samantyyppisessä elämäntilanteessa oleville. Tämä mahdollisti hanketoimintojen sisältöjen tarkan kohdentamisen tarvetta vastaavaksi. Koronapandemia vaikeutti erityisesti hankkeen alkuvaiheessa toimintojen järjestämistä. Etäohjauksella pysyttiin toteuttamaan monia toimintoja, mutta palautteen mukaan mm. ryhmäytyminen ja keskustelut sujuvat luontevammin lähitapaamisissa.
Hankkeella saavutettiin hyviä tuloksia työttömien naisten elintapoihin. Heti hanketoimintojen päättymisen jälkeen naisten motivaatio huolehtia omista elintavoista oli entisestään kasvanut, liikkumisen määrä oli lisääntynyt, mieliala kohentunut ja pystyvyyden tunne parantunut. Myös osallistujien työkyky parani heidän oman arvionsa mukaan. Myös pitkäaikaset tulokset olivat hyviä: noin 75 % osallistujista arvioi, että hankkeen vaikutuksesta on jäänyt jotain pysyviä elintapamuutoksia käyttöön. Hanke toi kohderyhmälle entistä tutummaksi Oulun kaupungin liikuntapalvelut, luontoliikuntakohteet ja ulkoliikuntapuistot.
