

Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani

Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen

Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”

Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”

Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”

Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”

Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?

Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’

Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’

Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?

Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
Puuhastele pitkin päivää – Hyvinvointia arkiaktiivisuudesta
25.03.2020 | Miia Länsitie
Uusi liikkumisen suositus kannustaa kuormittavan liikunnan lisäksi vähentämään istumista ja lisäämään kevyttä liikkumista. Ehkä oletkin jo miettinyt mitä tällainen puuhastelu on ja mitä hyötyä siitä sitten on?
Tutkimuksissa on havaittu, että terveyshyötyjen saavuttamiseksi liikkumisen kokonaismäärä on tärkeämpää kuin liikunnan teho. Tästä huolimatta jo koulunpenkillä meitä opetetaan istumaan ja useimmat jatkavat istumista tiiviisti opiskeluaikana ja työelämässä. Istuttuamme päivän toimistolla ruudun ääressä, istumista on helppo jatkaa kotisohvalla. Saadaanko arjen pienillä valinnoilla vähennettyä istumista ja lisättyä liikkumista arkeen? Pohditaanpa vähän.
Teet arjessasi päätöksen, että kävelet tai pyöräilet viitenä päivänä viikossa kahden kilometrin opiskelu- tai työmatkan autolla kulkemisen sijaan. Tällöin hyötyliikuntaa tulee viikossa 20 kilometriä. Jos vuodessa tulee keskimäärin 46 työviikkoa, liikut vuodessa 920 kilometriä opiskelu- ja työmatkoilla. Äkkiseltään kävelymatka kuulostaa melko pitkältä, eikö vain? Kun matka pilkotaan pieniin osiin osaksi arkea, haaste ei kuulosta enää lainkaan mahdottomalta. Entäpä jos haastat mukaan 50 opiskelu- tai työtoveria hyötyliikkumaan vastaavan matkan? Yhdessä liikuttekin jo 46 000 kilometriä vuoden aikana, joten olette kulkeneet enemmän kuin maapallon ympäri.
Suositko portaita vai houkuttaako hissi? Mitä jos kulkisit kolme kerrosta portaita vuoden jokaisena päivänä kaksi kertaa päivässä? Yksi kerrosväli on keskimäärin 20 porrasta. Näin kiipeäisit päivässä 120 porrasta. Viikossa nousisitkin jo 840 porrasta ja tällöin vuodessa tulisit kiivenneeksi 43 680 porrasta. Kuinka korkealle tuolloin päätyisit vuoden aikana? Jos yhden portaan korkeus on 20 senttiä, vuoden päästä olisit kiivennyt jo 8736 metriä, joten Mount Everestin huippu 8848 metrissä häämöttäisi jo. Jos ehdottaisin sinulle, että lähtisitkö kanssani kiipeämään yli 40 000 porrasta, niin todennäköisesti kieltäytyisit. Jos otat portaat osaksi arkipäivää, kiipeäminen tapahtuukin lähes huomaamatta ja on taatusti mukavampaa ja turvallisempaa kuin maailman korkeimman vuoren valloitus.
Miten olisi kaksi kertaa päivässä aamu- ja iltapäiväkahvilla tapahtuva viiden minuutin taukoliikunta? Viikon aikana liikut jo 50 minuuttia ja tämä ei taatusti ole pois työtehostasi, päinvastoin. Aivot virkistyvät, oppiminen tehostuu ja tietokoneelle lysähtänyt keho saa kaipaamaansa liikettä. Kun loma-ajat jätetään pois laskuista, jumppaat työvuoden aikana yli 38 tuntia. Kun teette tämän yhdessä, liikkumisen määrä kasvaa jo vallan suureksi.
Mitä mieltä olet? Voisiko arkiaktiivisuus olla sinun juttusi kiireenkin keskellä? Minkä liikkumista ja hyvinvointia lisäävän muutoksen teet arkeesi jo tänään?
Miia Länsitie
NOVA2-hankkeen projektikoordinaattori ja terveysliikunnan tutkija
ODL Liikuntaklinikka
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n ja ODL Liikuntaklinikan toteuttaman ESR-rahoitteisen NOVA2 – Nuorille osallisuutta ja toimintakykyä kokemusliikunnalla -hankkeen tavoitteena on edistää työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten liikkumista, jotta nuorten työ- ja toimintakyky paranevat ja koulutukseen hakeutuminen sekä työllistyminen mahdollistuvat. Hyötyliikunnan lisäämistä pohdittiin osana NOVA2-hankkeen työpajanuorille suunnattuja arkiaktiivisuuskoulutuksia.
Blogi on julkaistu Kalevan Muutos nyt – puhetta hyvinvoinnista blogisivulla 24.3.2020


Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani

Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen

Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”

Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”

Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”

Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”

Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?

Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’

Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’

Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?

Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
SULJE |
|
![]() Miia Länsitie
Tutkija, projektikoordinaattori
ODL Liikuntaklinikka
![]() ![]() Albertinkatu 18 A, 90100 Oulu |
Kokemus Miia on terveyden edistämisen ja liikuntalääketieteen laaja-alainen asiantuntija, jonka ydinosaamista on liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin eri ikäkausina. Miia on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri (pääaineena liikuntalääketiede), ammatillinen opettaja, terveystiedon opettaja sekä ensihoitaja ja sairaanhoitaja. Miia tutkii jatko-opinnoissaan fyysisen aktiivisuuden yhteyttä ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaan sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Miia on osallistuva kouluttaja, jolla on koulutuskokemusta niin lasten, nuorten, työikäisten kuin ikääntyneidenkin fyysisestä aktiivisuudesta ja terveydestä. |